kehäpäätelmä

Finnish

Etymology

kehä (“circular”) +‎ päätelmä (“reasoning”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkehæˌpæːtelmæ/, [ˈk̟e̞ɦæˌpæːt̪e̞lmæ]
• Rhymes: -æːtelmæ
• Syllabification^(key): ke‧hä‧pää‧tel‧mä

Noun

kehäpäätelmä

1. circular argument

Declension

Inflection of kehäpäätelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		kehäpäätelmä	kehäpäätelmät
genitive		kehäpäätelmän	kehäpäätelmien
partitive		kehäpäätelmää	kehäpäätelmiä
illative		kehäpäätelmään	kehäpäätelmiin
		singular	plural
nominative		kehäpäätelmä	kehäpäätelmät
accusative	nom.	kehäpäätelmä	kehäpäätelmät
	gen.	kehäpäätelmän
genitive		kehäpäätelmän	kehäpäätelmien kehäpäätelmäin rare
partitive		kehäpäätelmää	kehäpäätelmiä
inessive		kehäpäätelmässä	kehäpäätelmissä
elative		kehäpäätelmästä	kehäpäätelmistä
illative		kehäpäätelmään	kehäpäätelmiin
adessive		kehäpäätelmällä	kehäpäätelmillä
ablative		kehäpäätelmältä	kehäpäätelmiltä
allative		kehäpäätelmälle	kehäpäätelmille
essive		kehäpäätelmänä	kehäpäätelminä
translative		kehäpäätelmäksi	kehäpäätelmiksi
abessive		kehäpäätelmättä	kehäpäätelmittä
instructive		—	kehäpäätelmin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kehäpäätelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kehäpäätelmäni kehäpäätelmäni accusative nom. kehäpäätelmäni kehäpäätelmäni gen. kehäpäätelmäni genitive kehäpäätelmäni kehäpäätelmieni kehäpäätelmäini rare partitive kehäpäätelmääni kehäpäätelmiäni inessive kehäpäätelmässäni kehäpäätelmissäni elative kehäpäätelmästäni kehäpäätelmistäni illative kehäpäätelmääni kehäpäätelmiini adessive kehäpäätelmälläni kehäpäätelmilläni ablative kehäpäätelmältäni kehäpäätelmiltäni allative kehäpäätelmälleni kehäpäätelmilleni essive kehäpäätelmänäni kehäpäätelminäni translative kehäpäätelmäkseni kehäpäätelmikseni abessive kehäpäätelmättäni kehäpäätelmittäni instructive — — comitative — kehäpäätelmineni second-person singular possessor singular plural nominative kehäpäätelmäsi kehäpäätelmäsi accusative nom. kehäpäätelmäsi kehäpäätelmäsi gen. kehäpäätelmäsi genitive kehäpäätelmäsi kehäpäätelmiesi kehäpäätelmäisi rare partitive kehäpäätelmääsi kehäpäätelmiäsi inessive kehäpäätelmässäsi kehäpäätelmissäsi elative kehäpäätelmästäsi kehäpäätelmistäsi illative kehäpäätelmääsi kehäpäätelmiisi adessive kehäpäätelmälläsi kehäpäätelmilläsi ablative kehäpäätelmältäsi kehäpäätelmiltäsi allative kehäpäätelmällesi kehäpäätelmillesi essive kehäpäätelmänäsi kehäpäätelminäsi translative kehäpäätelmäksesi kehäpäätelmiksesi abessive kehäpäätelmättäsi kehäpäätelmittäsi instructive — — comitative — kehäpäätelminesi first-person plural possessor singular plural nominative kehäpäätelmämme kehäpäätelmämme accusative nom. kehäpäätelmämme kehäpäätelmämme gen. kehäpäätelmämme genitive kehäpäätelmämme kehäpäätelmiemme kehäpäätelmäimme rare partitive kehäpäätelmäämme kehäpäätelmiämme inessive kehäpäätelmässämme kehäpäätelmissämme elative kehäpäätelmästämme kehäpäätelmistämme illative kehäpäätelmäämme kehäpäätelmiimme adessive kehäpäätelmällämme kehäpäätelmillämme ablative kehäpäätelmältämme kehäpäätelmiltämme allative kehäpäätelmällemme kehäpäätelmillemme essive kehäpäätelmänämme kehäpäätelminämme translative kehäpäätelmäksemme kehäpäätelmiksemme abessive kehäpäätelmättämme kehäpäätelmittämme instructive — — comitative — kehäpäätelminemme second-person plural possessor singular plural nominative kehäpäätelmänne kehäpäätelmänne accusative nom. kehäpäätelmänne kehäpäätelmänne gen. kehäpäätelmänne genitive kehäpäätelmänne kehäpäätelmienne kehäpäätelmäinne rare partitive kehäpäätelmäänne kehäpäätelmiänne inessive kehäpäätelmässänne kehäpäätelmissänne elative kehäpäätelmästänne kehäpäätelmistänne illative kehäpäätelmäänne kehäpäätelmiinne adessive kehäpäätelmällänne kehäpäätelmillänne ablative kehäpäätelmältänne kehäpäätelmiltänne allative kehäpäätelmällenne kehäpäätelmillenne essive kehäpäätelmänänne kehäpäätelminänne translative kehäpäätelmäksenne kehäpäätelmiksenne abessive kehäpäätelmättänne kehäpäätelmittänne instructive — — comitative — kehäpäätelminenne third-person possessor singular plural nominative kehäpäätelmänsä kehäpäätelmänsä accusative nom. kehäpäätelmänsä kehäpäätelmänsä gen. kehäpäätelmänsä genitive kehäpäätelmänsä kehäpäätelmiensä kehäpäätelmäinsä rare partitive kehäpäätelmäänsä kehäpäätelmiään kehäpäätelmiänsä inessive kehäpäätelmässään kehäpäätelmässänsä kehäpäätelmissään kehäpäätelmissänsä elative kehäpäätelmästään kehäpäätelmästänsä kehäpäätelmistään kehäpäätelmistänsä illative kehäpäätelmäänsä kehäpäätelmiinsä adessive kehäpäätelmällään kehäpäätelmällänsä kehäpäätelmillään kehäpäätelmillänsä ablative kehäpäätelmältään kehäpäätelmältänsä kehäpäätelmiltään kehäpäätelmiltänsä allative kehäpäätelmälleen kehäpäätelmällensä kehäpäätelmilleen kehäpäätelmillensä essive kehäpäätelmänään kehäpäätelmänänsä kehäpäätelminään kehäpäätelminänsä translative kehäpäätelmäkseen kehäpäätelmäksensä kehäpäätelmikseen kehäpäätelmiksensä abessive kehäpäätelmättään kehäpäätelmättänsä kehäpäätelmittään kehäpäätelmittänsä instructive — — comitative — kehäpäätelmineen kehäpäätelminensä

Further reading

• “kehäpäätelmä”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02