kauppakirja

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kauppa +‎ kirja

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑu̯pːɑˌkirjɑ/, [ˈkɑ̝u̯pːɑ̝ˌk̟irjɑ̝]
  • Rhymes: -irjɑ
  • Hyphenation(key): kauppa‧kirja

Noun

[edit]

kauppakirja

  1. bill of sale, deed, assurance

Declension

[edit]
Inflection of kauppakirja (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative kauppakirja kauppakirjat
genitive kauppakirjan kauppakirjojen
partitive kauppakirjaa kauppakirjoja
illative kauppakirjaan kauppakirjoihin
singular plural
nominative kauppakirja kauppakirjat
accusative nom. kauppakirja kauppakirjat
gen. kauppakirjan
genitive kauppakirjan kauppakirjojen
kauppakirjain rare
partitive kauppakirjaa kauppakirjoja
inessive kauppakirjassa kauppakirjoissa
elative kauppakirjasta kauppakirjoista
illative kauppakirjaan kauppakirjoihin
adessive kauppakirjalla kauppakirjoilla
ablative kauppakirjalta kauppakirjoilta
allative kauppakirjalle kauppakirjoille
essive kauppakirjana kauppakirjoina
translative kauppakirjaksi kauppakirjoiksi
abessive kauppakirjatta kauppakirjoitta
instructive kauppakirjoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kauppakirja (Kotus type 9/kala, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]