kaunistelu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kaunistella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑu̯nistelu/, [ˈkɑ̝u̯nis̠ˌte̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): kau‧nis‧te‧lu

Noun

[edit]

kaunistelu

  1. embellishing, sugaring, prettifying
  2. being euphemistic

Declension

[edit]
Inflection of kaunistelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative kaunistelu kaunistelut
genitive kaunistelun kaunistelujen
kaunisteluiden
kaunisteluitten
partitive kaunistelua kaunisteluja
kaunisteluita
illative kaunisteluun kaunisteluihin
singular plural
nominative kaunistelu kaunistelut
accusative nom. kaunistelu kaunistelut
gen. kaunistelun
genitive kaunistelun kaunistelujen
kaunisteluiden
kaunisteluitten
partitive kaunistelua kaunisteluja
kaunisteluita
inessive kaunistelussa kaunisteluissa
elative kaunistelusta kaunisteluista
illative kaunisteluun kaunisteluihin
adessive kaunistelulla kaunisteluilla
ablative kaunistelulta kaunisteluilta
allative kaunistelulle kaunisteluille
essive kaunisteluna kaunisteluina
translative kaunisteluksi kaunisteluiksi
abessive kaunistelutta kaunisteluitta
instructive kaunisteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaunistelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]