kasattu

Finnish

Participle

kasattu

1. past passive participle of kasata

Declension

Inflection of kasattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		kasattu	kasatut
genitive		kasatun	kasattujen
partitive		kasattua	kasattuja
illative		kasattuun	kasattuihin
		singular	plural
nominative		kasattu	kasatut
accusative	nom.	kasattu	kasatut
	gen.	kasatun
genitive		kasatun	kasattujen
partitive		kasattua	kasattuja
inessive		kasatussa	kasatuissa
elative		kasatusta	kasatuista
illative		kasattuun	kasattuihin
adessive		kasatulla	kasatuilla
ablative		kasatulta	kasatuilta
allative		kasatulle	kasatuille
essive		kasattuna	kasattuina
translative		kasatuksi	kasatuiksi
abessive		kasatutta	kasatuitta
instructive		—	kasatuin
comitative		—	kasattuine

Possessive forms of kasattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kasattuni kasattuni accusative nom. kasattuni kasattuni gen. kasattuni genitive kasattuni kasattujeni partitive kasattuani kasattujani inessive kasatussani kasatuissani elative kasatustani kasatuistani illative kasattuuni kasattuihini adessive kasatullani kasatuillani ablative kasatultani kasatuiltani allative kasatulleni kasatuilleni essive kasattunani kasattuinani translative kasatukseni kasatuikseni abessive kasatuttani kasatuittani instructive — — comitative — kasattuineni second-person singular possessor singular plural nominative kasattusi kasattusi accusative nom. kasattusi kasattusi gen. kasattusi genitive kasattusi kasattujesi partitive kasattuasi kasattujasi inessive kasatussasi kasatuissasi elative kasatustasi kasatuistasi illative kasattuusi kasattuihisi adessive kasatullasi kasatuillasi ablative kasatultasi kasatuiltasi allative kasatullesi kasatuillesi essive kasattunasi kasattuinasi translative kasatuksesi kasatuiksesi abessive kasatuttasi kasatuittasi instructive — — comitative — kasattuinesi first-person plural possessor singular plural nominative kasattumme kasattumme accusative nom. kasattumme kasattumme gen. kasattumme genitive kasattumme kasattujemme partitive kasattuamme kasattujamme inessive kasatussamme kasatuissamme elative kasatustamme kasatuistamme illative kasattuumme kasattuihimme adessive kasatullamme kasatuillamme ablative kasatultamme kasatuiltamme allative kasatullemme kasatuillemme essive kasattunamme kasattuinamme translative kasatuksemme kasatuiksemme abessive kasatuttamme kasatuittamme instructive — — comitative — kasattuinemme second-person plural possessor singular plural nominative kasattunne kasattunne accusative nom. kasattunne kasattunne gen. kasattunne genitive kasattunne kasattujenne partitive kasattuanne kasattujanne inessive kasatussanne kasatuissanne elative kasatustanne kasatuistanne illative kasattuunne kasattuihinne adessive kasatullanne kasatuillanne ablative kasatultanne kasatuiltanne allative kasatullenne kasatuillenne essive kasattunanne kasattuinanne translative kasatuksenne kasatuiksenne abessive kasatuttanne kasatuittanne instructive — — comitative — kasattuinenne third-person possessor singular plural nominative kasattunsa kasattunsa accusative nom. kasattunsa kasattunsa gen. kasattunsa genitive kasattunsa kasattujensa partitive kasattuaan kasattuansa kasattujaan kasattujansa inessive kasatussaan kasatussansa kasatuissaan kasatuissansa elative kasatustaan kasatustansa kasatuistaan kasatuistansa illative kasattuunsa kasattuihinsa adessive kasatullaan kasatullansa kasatuillaan kasatuillansa ablative kasatultaan kasatultansa kasatuiltaan kasatuiltansa allative kasatulleen kasatullensa kasatuilleen kasatuillensa essive kasattunaan kasattunansa kasattuinaan kasattuinansa translative kasatukseen kasatuksensa kasatuikseen kasatuiksensa abessive kasatuttaan kasatuttansa kasatuittaan kasatuittansa instructive — — comitative — kasattuineen kasattuinensa

Anagrams

• kasatut, kattaus, sukatta, tukasta