Jump to content

kangastus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kangastaa +‎ -us. Coined by Finnish folklorist and linguist Daniel Europaeus in 1853.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑŋːɑstus/, [ˈkɑ̝ŋːɑ̝s̠tus̠]
  • Rhymes: -ɑŋːɑstus
  • Hyphenation(key): kan‧gas‧tus

Noun

[edit]
Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

kangastus

  1. mirage

Declension

[edit]
Inflection of kangastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kangastus kangastukset
genitive kangastuksen kangastusten
kangastuksien
partitive kangastusta kangastuksia
illative kangastukseen kangastuksiin
singular plural
nominative kangastus kangastukset
accusative nom. kangastus kangastukset
gen. kangastuksen
genitive kangastuksen kangastusten
kangastuksien
partitive kangastusta kangastuksia
inessive kangastuksessa kangastuksissa
elative kangastuksesta kangastuksista
illative kangastukseen kangastuksiin
adessive kangastuksella kangastuksilla
ablative kangastukselta kangastuksilta
allative kangastukselle kangastuksille
essive kangastuksena kangastuksina
translative kangastukseksi kangastuksiksi
abessive kangastuksetta kangastuksitta
instructive kangastuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kangastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
[edit]

Further reading

[edit]