kaksintaisteluhaaste

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kaksintaistelu +‎ haaste

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑksinˌtɑi̯steluˌhɑːsteˣ/, [ˈkɑ̝ks̠in̪ˌt̪ɑ̝i̯s̠te̞luˌhɑ̝ːs̠te̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑːste
  • Syllabification(key): kak‧sin‧tais‧te‧lu‧haas‧te

Noun

[edit]

kaksintaisteluhaaste

  1. challenge to a duel

Declension

[edit]
Possessive forms of kaksintaisteluhaaste (Kotus type 48/hame, no gradation)
third-person possessor
singular plural
nominative kaksintaisteluhaasteensa kaksintaisteluhaasteensa
accusative nom. kaksintaisteluhaasteensa kaksintaisteluhaasteensa
gen. kaksintaisteluhaasteensa
genitive kaksintaisteluhaasteensa kaksintaisteluhaasteidensa
kaksintaisteluhaasteittensa
partitive kaksintaisteluhaastettaan
kaksintaisteluhaastettansa
kaksintaisteluhaasteitaan
kaksintaisteluhaasteitansa
inessive kaksintaisteluhaasteessaan
kaksintaisteluhaasteessansa
kaksintaisteluhaasteissaan
kaksintaisteluhaasteissansa
elative kaksintaisteluhaasteestaan
kaksintaisteluhaasteestansa
kaksintaisteluhaasteistaan
kaksintaisteluhaasteistansa
illative kaksintaisteluhaasteeseensa kaksintaisteluhaasteisiinsa
kaksintaisteluhaasteihinsa
adessive kaksintaisteluhaasteellaan
kaksintaisteluhaasteellansa
kaksintaisteluhaasteillaan
kaksintaisteluhaasteillansa
ablative kaksintaisteluhaasteeltaan
kaksintaisteluhaasteeltansa
kaksintaisteluhaasteiltaan
kaksintaisteluhaasteiltansa
allative kaksintaisteluhaasteelleen
kaksintaisteluhaasteellensa
kaksintaisteluhaasteilleen
kaksintaisteluhaasteillensa
essive kaksintaisteluhaasteenaan
kaksintaisteluhaasteenansa
kaksintaisteluhaasteinaan
kaksintaisteluhaasteinansa
translative kaksintaisteluhaasteekseen
kaksintaisteluhaasteeksensa
kaksintaisteluhaasteikseen
kaksintaisteluhaasteiksensa
abessive kaksintaisteluhaasteettaan
kaksintaisteluhaasteettansa
kaksintaisteluhaasteittaan
kaksintaisteluhaasteittansa
instructive
comitative kaksintaisteluhaasteineen
kaksintaisteluhaasteinensa

Further reading

[edit]