kaksinpeli

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kaksin (between two) +‎ peli (game)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑksinˌpeli/, [ˈkɑ̝ks̠imˌpe̞li]
  • Rhymes: -eli
  • Hyphenation(key): kaksin‧peli

Noun

[edit]

kaksinpeli

  1. (sports) singles

Declension

[edit]
Inflection of kaksinpeli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative kaksinpeli kaksinpelit
genitive kaksinpelin kaksinpelien
partitive kaksinpeliä kaksinpelejä
illative kaksinpeliin kaksinpeleihin
singular plural
nominative kaksinpeli kaksinpelit
accusative nom. kaksinpeli kaksinpelit
gen. kaksinpelin
genitive kaksinpelin kaksinpelien
partitive kaksinpeliä kaksinpelejä
inessive kaksinpelissä kaksinpeleissä
elative kaksinpelistä kaksinpeleistä
illative kaksinpeliin kaksinpeleihin
adessive kaksinpelillä kaksinpeleillä
ablative kaksinpeliltä kaksinpeleiltä
allative kaksinpelille kaksinpeleille
essive kaksinpelinä kaksinpeleinä
translative kaksinpeliksi kaksinpeleiksi
abessive kaksinpelittä kaksinpeleittä
instructive kaksinpelein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaksinpeli (Kotus type 5/risti, no gradation)
[edit]

Further reading

[edit]