Jump to content

kaksinnus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kaksintaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑksinːus/, [ˈkɑ̝ks̠inːus̠]
  • Rhymes: -ɑksinːus
  • Hyphenation(key): kak‧sin‧nus

Noun

[edit]

kaksinnus

  1. doubling

Declension

[edit]
Inflection of kaksinnus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kaksinnus kaksinnukset
genitive kaksinnuksen kaksinnusten
kaksinnuksien
partitive kaksinnusta kaksinnuksia
illative kaksinnukseen kaksinnuksiin
singular plural
nominative kaksinnus kaksinnukset
accusative nom. kaksinnus kaksinnukset
gen. kaksinnuksen
genitive kaksinnuksen kaksinnusten
kaksinnuksien
partitive kaksinnusta kaksinnuksia
inessive kaksinnuksessa kaksinnuksissa
elative kaksinnuksesta kaksinnuksista
illative kaksinnukseen kaksinnuksiin
adessive kaksinnuksella kaksinnuksilla
ablative kaksinnukselta kaksinnuksilta
allative kaksinnukselle kaksinnuksille
essive kaksinnuksena kaksinnuksina
translative kaksinnukseksi kaksinnuksiksi
abessive kaksinnuksetta kaksinnuksitta
instructive kaksinnuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaksinnus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]