kaivaus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kaivaa (to excavate, dig) +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑi̯ʋɑus/, [ˈkɑ̝i̯ʋɑ̝us̠]
  • Rhymes: -ɑiʋɑus
  • Hyphenation(key): kai‧va‧us

Noun

[edit]

kaivaus

  1. excavation (archaeological or mine exploration site)

Declension

[edit]
Inflection of kaivaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kaivaus kaivaukset
genitive kaivauksen kaivausten
kaivauksien
partitive kaivausta kaivauksia
illative kaivaukseen kaivauksiin
singular plural
nominative kaivaus kaivaukset
accusative nom. kaivaus kaivaukset
gen. kaivauksen
genitive kaivauksen kaivausten
kaivauksien
partitive kaivausta kaivauksia
inessive kaivauksessa kaivauksissa
elative kaivauksesta kaivauksista
illative kaivaukseen kaivauksiin
adessive kaivauksella kaivauksilla
ablative kaivaukselta kaivauksilta
allative kaivaukselle kaivauksille
essive kaivauksena kaivauksina
translative kaivaukseksi kaivauksiksi
abessive kaivauksetta kaivauksitta
instructive kaivauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaivaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]