Jump to content

kahdennus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kahdentaa (to geminate) +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑhdenːus/, [ˈkɑ̝xde̞nːus̠]
  • Rhymes: -ɑhdenːus
  • Hyphenation(key): kah‧den‧nus

Noun

[edit]

kahdennus

  1. (phonetics) gemination

Declension

[edit]
Inflection of kahdennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kahdennus kahdennukset
genitive kahdennuksen kahdennusten
kahdennuksien
partitive kahdennusta kahdennuksia
illative kahdennukseen kahdennuksiin
singular plural
nominative kahdennus kahdennukset
accusative nom. kahdennus kahdennukset
gen. kahdennuksen
genitive kahdennuksen kahdennusten
kahdennuksien
partitive kahdennusta kahdennuksia
inessive kahdennuksessa kahdennuksissa
elative kahdennuksesta kahdennuksista
illative kahdennukseen kahdennuksiin
adessive kahdennuksella kahdennuksilla
ablative kahdennukselta kahdennuksilta
allative kahdennukselle kahdennuksille
essive kahdennuksena kahdennuksina
translative kahdennukseksi kahdennuksiksi
abessive kahdennuksetta kahdennuksitta
instructive kahdennuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kahdennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]