Jump to content

kaakatus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kaakattaa (to cackle) +‎ -us (-ing)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑːkɑtus/, [ˈkɑ̝ːkɑ̝t̪us̠]
  • Rhymes: -ɑːkɑtus
  • Hyphenation(key): kaa‧ka‧tus

Noun

[edit]

kaakatus

  1. cackle (sound of hen)
  2. cackle (laughter similar to hens' cackle)

Declension

[edit]
Inflection of kaakatus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kaakatus kaakatukset
genitive kaakatuksen kaakatusten
kaakatuksien
partitive kaakatusta kaakatuksia
illative kaakatukseen kaakatuksiin
singular plural
nominative kaakatus kaakatukset
accusative nom. kaakatus kaakatukset
gen. kaakatuksen
genitive kaakatuksen kaakatusten
kaakatuksien
partitive kaakatusta kaakatuksia
inessive kaakatuksessa kaakatuksissa
elative kaakatuksesta kaakatuksista
illative kaakatukseen kaakatuksiin
adessive kaakatuksella kaakatuksilla
ablative kaakatukselta kaakatuksilta
allative kaakatukselle kaakatuksille
essive kaakatuksena kaakatuksina
translative kaakatukseksi kaakatuksiksi
abessive kaakatuksetta kaakatuksitta
instructive kaakatuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaakatus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]