könkkö

Finnish

Etymology

Probably sound-symbolic.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkøŋkːø/, [ˈk̟ø̞ŋkːø̞]
• Rhymes: -øŋkːø
• Hyphenation^(key): könk‧kö

Adjective

könkkö (colloquial)

1. clumsy, stiff, awkward

Declension

Inflection of könkkö (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative		könkkö	könköt
genitive		könkön	könkköjen
partitive		könkköä	könkköjä
illative		könkköön	könkköihin
		singular	plural
nominative		könkkö	könköt
accusative	nom.	könkkö	könköt
	gen.	könkön
genitive		könkön	könkköjen
partitive		könkköä	könkköjä
inessive		könkössä	könköissä
elative		könköstä	könköistä
illative		könkköön	könkköihin
adessive		könköllä	könköillä
ablative		könköltä	könköiltä
allative		könkölle	könköille
essive		könkkönä	könkköinä
translative		könköksi	könköiksi
abessive		könköttä	könköittä
instructive		—	könköin
comitative		—	könkköine

Possessive forms of könkkö (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative könkköni könkköni accusative nom. könkköni könkköni gen. könkköni genitive könkköni könkköjeni partitive könkköäni könkköjäni inessive könkössäni könköissäni elative könköstäni könköistäni illative könkkööni könkköihini adessive könkölläni könköilläni ablative könköltäni könköiltäni allative könkölleni könköilleni essive könkkönäni könkköinäni translative könkökseni könköikseni abessive könköttäni könköittäni instructive — — comitative — könkköineni second-person singular possessor singular plural nominative könkkösi könkkösi accusative nom. könkkösi könkkösi gen. könkkösi genitive könkkösi könkköjesi partitive könkköäsi könkköjäsi inessive könkössäsi könköissäsi elative könköstäsi könköistäsi illative könkköösi könkköihisi adessive könkölläsi könköilläsi ablative könköltäsi könköiltäsi allative könköllesi könköillesi essive könkkönäsi könkköinäsi translative könköksesi könköiksesi abessive könköttäsi könköittäsi instructive — — comitative — könkköinesi first-person plural possessor singular plural nominative könkkömme könkkömme accusative nom. könkkömme könkkömme gen. könkkömme genitive könkkömme könkköjemme partitive könkköämme könkköjämme inessive könkössämme könköissämme elative könköstämme könköistämme illative könkköömme könkköihimme adessive könköllämme könköillämme ablative könköltämme könköiltämme allative könköllemme könköillemme essive könkkönämme könkköinämme translative könköksemme könköiksemme abessive könköttämme könköittämme instructive — — comitative — könkköinemme second-person plural possessor singular plural nominative könkkönne könkkönne accusative nom. könkkönne könkkönne gen. könkkönne genitive könkkönne könkköjenne partitive könkköänne könkköjänne inessive könkössänne könköissänne elative könköstänne könköistänne illative könkköönne könkköihinne adessive könköllänne könköillänne ablative könköltänne könköiltänne allative könköllenne könköillenne essive könkkönänne könkköinänne translative könköksenne könköiksenne abessive könköttänne könköittänne instructive — — comitative — könkköinenne third-person possessor singular plural nominative könkkönsä könkkönsä accusative nom. könkkönsä könkkönsä gen. könkkönsä genitive könkkönsä könkköjensä partitive könkköään könkköänsä könkköjään könkköjänsä inessive könkössään könkössänsä könköissään könköissänsä elative könköstään könköstänsä könköistään könköistänsä illative könkköönsä könkköihinsä adessive könköllään könköllänsä könköillään könköillänsä ablative könköltään könköltänsä könköiltään könköiltänsä allative könkölleen könköllensä könköilleen könköillensä essive könkkönään könkkönänsä könkköinään könkköinänsä translative könkökseen könköksensä könköikseen könköiksensä abessive könköttään könköttänsä könköittään könköittänsä instructive — — comitative — könkköineen könkköinensä