Jump to content

jaottelu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

jaotella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjɑotːelu/, [ˈjɑ̝o̞t̪̚ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): ja‧ot‧te‧lu

Noun

[edit]

jaottelu

  1. dividing
  2. categorizing, breaking down

Declension

[edit]
Inflection of jaottelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative jaottelu jaottelut
genitive jaottelun jaottelujen
jaotteluiden
jaotteluitten
partitive jaottelua jaotteluja
jaotteluita
illative jaotteluun jaotteluihin
singular plural
nominative jaottelu jaottelut
accusative nom. jaottelu jaottelut
gen. jaottelun
genitive jaottelun jaottelujen
jaotteluiden
jaotteluitten
partitive jaottelua jaotteluja
jaotteluita
inessive jaottelussa jaotteluissa
elative jaottelusta jaotteluista
illative jaotteluun jaotteluihin
adessive jaottelulla jaotteluilla
ablative jaottelulta jaotteluilta
allative jaottelulle jaotteluille
essive jaotteluna jaotteluina
translative jaotteluksi jaotteluiksi
abessive jaottelutta jaotteluitta
instructive jaotteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of jaottelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]