jalokivi
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]jalo (“noble”) + kivi (“stone”). Coined by Finnish priest Anders Gabriel Wikman in 1829.
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]jalokivi
Declension
[edit]Inflection of jalokivi (Kotus type 7/ovi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | jalokivi | jalokivet | |
genitive | jalokiven | jalokivien | |
partitive | jalokiveä | jalokiviä | |
illative | jalokiveen | jalokiviin | |
singular | plural | ||
nominative | jalokivi | jalokivet | |
accusative | nom. | jalokivi | jalokivet |
gen. | jalokiven | ||
genitive | jalokiven | jalokivien | |
partitive | jalokiveä | jalokiviä | |
inessive | jalokivessä | jalokivissä | |
elative | jalokivestä | jalokivistä | |
illative | jalokiveen | jalokiviin | |
adessive | jalokivellä | jalokivillä | |
ablative | jalokiveltä | jalokiviltä | |
allative | jalokivelle | jalokiville | |
essive | jalokivenä | jalokivinä | |
translative | jalokiveksi | jalokiviksi | |
abessive | jalokivettä | jalokivittä | |
instructive | — | jalokivin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]compounds
Further reading
[edit]- “jalokivi”, in Kielitoimiston sanakirja[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02