Jump to content

järkytys

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

järkyttää +‎ -ys

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjærkytys/, [ˈjærk̟yt̪ys̠]
  • Rhymes: -ærkytys
  • Hyphenation(key): jär‧ky‧tys

Noun

[edit]

järkytys

  1. shock, jolt (surprise)

Declension

[edit]
Inflection of järkytys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative järkytys järkytykset
genitive järkytyksen järkytysten
järkytyksien
partitive järkytystä järkytyksiä
illative järkytykseen järkytyksiin
singular plural
nominative järkytys järkytykset
accusative nom. järkytys järkytykset
gen. järkytyksen
genitive järkytyksen järkytysten
järkytyksien
partitive järkytystä järkytyksiä
inessive järkytyksessä järkytyksissä
elative järkytyksestä järkytyksistä
illative järkytykseen järkytyksiin
adessive järkytyksellä järkytyksillä
ablative järkytykseltä järkytyksiltä
allative järkytykselle järkytyksille
essive järkytyksenä järkytyksinä
translative järkytykseksi järkytyksiksi
abessive järkytyksettä järkytyksittä
instructive järkytyksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of järkytys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]