järkäle

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

A derivative with -le, based on a root of unclear origin; possibly an irregular variant of järeä (sturdy) or järkkyä (to topple).

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjærkæleˣ/, [ˈjærk̟æle̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ærkæle
  • Syllabification(key): jär‧kä‧le

Noun

[edit]

järkäle

  1. boulder

Declension

[edit]
Inflection of järkäle (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative järkäle järkäleet
genitive järkäleen järkäleiden
järkäleitten
partitive järkälettä järkäleitä
illative järkäleeseen järkäleisiin
järkäleihin
singular plural
nominative järkäle järkäleet
accusative nom. järkäle järkäleet
gen. järkäleen
genitive järkäleen järkäleiden
järkäleitten
partitive järkälettä järkäleitä
inessive järkäleessä järkäleissä
elative järkäleestä järkäleistä
illative järkäleeseen järkäleisiin
järkäleihin
adessive järkäleellä järkäleillä
ablative järkäleeltä järkäleiltä
allative järkäleelle järkäleille
essive järkäleenä järkäleinä
translative järkäleeksi järkäleiksi
abessive järkäleettä järkäleittä
instructive järkälein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of järkäle (Kotus type 48/hame, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]