jälkilause
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]Pronunciation
[edit]Noun
[edit]jälkilause
- (grammar) A subordinate clause that follows its main clause.
Declension
[edit]Inflection of jälkilause (Kotus type 48/hame, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | jälkilause | jälkilauseet | |
genitive | jälkilauseen | jälkilauseiden jälkilauseitten | |
partitive | jälkilausetta | jälkilauseita | |
illative | jälkilauseeseen | jälkilauseisiin jälkilauseihin | |
singular | plural | ||
nominative | jälkilause | jälkilauseet | |
accusative | nom. | jälkilause | jälkilauseet |
gen. | jälkilauseen | ||
genitive | jälkilauseen | jälkilauseiden jälkilauseitten | |
partitive | jälkilausetta | jälkilauseita | |
inessive | jälkilauseessa | jälkilauseissa | |
elative | jälkilauseesta | jälkilauseista | |
illative | jälkilauseeseen | jälkilauseisiin jälkilauseihin | |
adessive | jälkilauseella | jälkilauseilla | |
ablative | jälkilauseelta | jälkilauseilta | |
allative | jälkilauseelle | jälkilauseille | |
essive | jälkilauseena | jälkilauseina | |
translative | jälkilauseeksi | jälkilauseiksi | |
abessive | jälkilauseetta | jälkilauseitta | |
instructive | — | jälkilausein | |
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
[edit]- “jälkilause”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02