itsesäätely

Finnish

Etymology

itse +‎ säätely

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈitse(ˣ)ˌsæːtely/, [ˈits̠e̞(s̠)ˌs̠æːt̪e̞ly]
• Rhymes: -æːtely
• Syllabification^(key): it‧se‧sää‧te‧ly

Noun

itsesäätely

1. self-regulation
2. (psychology) effortful control

Declension

Inflection of itsesäätely (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		itsesäätely	itsesäätelyt
genitive		itsesäätelyn	itsesäätelyjen itsesäätelyiden itsesäätelyitten
partitive		itsesäätelyä	itsesäätelyjä itsesäätelyitä
illative		itsesäätelyyn	itsesäätelyihin
		singular	plural
nominative		itsesäätely	itsesäätelyt
accusative	nom.	itsesäätely	itsesäätelyt
	gen.	itsesäätelyn
genitive		itsesäätelyn	itsesäätelyjen itsesäätelyiden itsesäätelyitten
partitive		itsesäätelyä	itsesäätelyjä itsesäätelyitä
inessive		itsesäätelyssä	itsesäätelyissä
elative		itsesäätelystä	itsesäätelyistä
illative		itsesäätelyyn	itsesäätelyihin
adessive		itsesäätelyllä	itsesäätelyillä
ablative		itsesäätelyltä	itsesäätelyiltä
allative		itsesäätelylle	itsesäätelyille
essive		itsesäätelynä	itsesäätelyinä
translative		itsesäätelyksi	itsesäätelyiksi
abessive		itsesäätelyttä	itsesäätelyittä
instructive		—	itsesäätelyin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of itsesäätely (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative itsesäätelyni itsesäätelyni accusative nom. itsesäätelyni itsesäätelyni gen. itsesäätelyni genitive itsesäätelyni itsesäätelyjeni itsesäätelyideni itsesäätelyitteni partitive itsesäätelyäni itsesäätelyjäni itsesäätelyitäni inessive itsesäätelyssäni itsesäätelyissäni elative itsesäätelystäni itsesäätelyistäni illative itsesäätelyyni itsesäätelyihini adessive itsesäätelylläni itsesäätelyilläni ablative itsesäätelyltäni itsesäätelyiltäni allative itsesäätelylleni itsesäätelyilleni essive itsesäätelynäni itsesäätelyinäni translative itsesäätelykseni itsesäätelyikseni abessive itsesäätelyttäni itsesäätelyittäni instructive — — comitative — itsesäätelyineni second-person singular possessor singular plural nominative itsesäätelysi itsesäätelysi accusative nom. itsesäätelysi itsesäätelysi gen. itsesäätelysi genitive itsesäätelysi itsesäätelyjesi itsesäätelyidesi itsesäätelyittesi partitive itsesäätelyäsi itsesäätelyjäsi itsesäätelyitäsi inessive itsesäätelyssäsi itsesäätelyissäsi elative itsesäätelystäsi itsesäätelyistäsi illative itsesäätelyysi itsesäätelyihisi adessive itsesäätelylläsi itsesäätelyilläsi ablative itsesäätelyltäsi itsesäätelyiltäsi allative itsesäätelyllesi itsesäätelyillesi essive itsesäätelynäsi itsesäätelyinäsi translative itsesäätelyksesi itsesäätelyiksesi abessive itsesäätelyttäsi itsesäätelyittäsi instructive — — comitative — itsesäätelyinesi first-person plural possessor singular plural nominative itsesäätelymme itsesäätelymme accusative nom. itsesäätelymme itsesäätelymme gen. itsesäätelymme genitive itsesäätelymme itsesäätelyjemme itsesäätelyidemme itsesäätelyittemme partitive itsesäätelyämme itsesäätelyjämme itsesäätelyitämme inessive itsesäätelyssämme itsesäätelyissämme elative itsesäätelystämme itsesäätelyistämme illative itsesäätelyymme itsesäätelyihimme adessive itsesäätelyllämme itsesäätelyillämme ablative itsesäätelyltämme itsesäätelyiltämme allative itsesäätelyllemme itsesäätelyillemme essive itsesäätelynämme itsesäätelyinämme translative itsesäätelyksemme itsesäätelyiksemme abessive itsesäätelyttämme itsesäätelyittämme instructive — — comitative — itsesäätelyinemme second-person plural possessor singular plural nominative itsesäätelynne itsesäätelynne accusative nom. itsesäätelynne itsesäätelynne gen. itsesäätelynne genitive itsesäätelynne itsesäätelyjenne itsesäätelyidenne itsesäätelyittenne partitive itsesäätelyänne itsesäätelyjänne itsesäätelyitänne inessive itsesäätelyssänne itsesäätelyissänne elative itsesäätelystänne itsesäätelyistänne illative itsesäätelyynne itsesäätelyihinne adessive itsesäätelyllänne itsesäätelyillänne ablative itsesäätelyltänne itsesäätelyiltänne allative itsesäätelyllenne itsesäätelyillenne essive itsesäätelynänne itsesäätelyinänne translative itsesäätelyksenne itsesäätelyiksenne abessive itsesäätelyttänne itsesäätelyittänne instructive — — comitative — itsesäätelyinenne third-person possessor singular plural nominative itsesäätelynsä itsesäätelynsä accusative nom. itsesäätelynsä itsesäätelynsä gen. itsesäätelynsä genitive itsesäätelynsä itsesäätelyjensä itsesäätelyidensä itsesäätelyittensä partitive itsesäätelyään itsesäätelyänsä itsesäätelyjään itsesäätelyitään itsesäätelyjänsä itsesäätelyitänsä inessive itsesäätelyssään itsesäätelyssänsä itsesäätelyissään itsesäätelyissänsä elative itsesäätelystään itsesäätelystänsä itsesäätelyistään itsesäätelyistänsä illative itsesäätelyynsä itsesäätelyihinsä adessive itsesäätelyllään itsesäätelyllänsä itsesäätelyillään itsesäätelyillänsä ablative itsesäätelyltään itsesäätelyltänsä itsesäätelyiltään itsesäätelyiltänsä allative itsesäätelylleen itsesäätelyllensä itsesäätelyilleen itsesäätelyillensä essive itsesäätelynään itsesäätelynänsä itsesäätelyinään itsesäätelyinänsä translative itsesäätelykseen itsesäätelyksensä itsesäätelyikseen itsesäätelyiksensä abessive itsesäätelyttään itsesäätelyttänsä itsesäätelyittään itsesäätelyittänsä instructive — — comitative — itsesäätelyineen itsesäätelyinensä

Derived terms

compounds

• itsesäätelykyky

 

Further reading

• “itsesäätely”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02