itseruskettava

Finnish

Etymology

itse +‎ ruskettava

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈitse(ˣ)ˌrusketːɑʋɑ/, [ˈits̠e̞(r)ˌrus̠k̟e̞t̪̚ˌt̪ɑ̝ʋɑ̝]
• Rhymes: -ɑʋɑ
• Hyphenation^(key): itse‧rusket‧ta‧va

Adjective

itseruskettava

1. self-tanning

Declension

Inflection of itseruskettava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		itseruskettava	itseruskettavat
genitive		itseruskettavan	itseruskettavien
partitive		itseruskettavaa	itseruskettavia
illative		itseruskettavaan	itseruskettaviin
		singular	plural
nominative		itseruskettava	itseruskettavat
accusative	nom.	itseruskettava	itseruskettavat
	gen.	itseruskettavan
genitive		itseruskettavan	itseruskettavien itseruskettavain rare
partitive		itseruskettavaa	itseruskettavia
inessive		itseruskettavassa	itseruskettavissa
elative		itseruskettavasta	itseruskettavista
illative		itseruskettavaan	itseruskettaviin
adessive		itseruskettavalla	itseruskettavilla
ablative		itseruskettavalta	itseruskettavilta
allative		itseruskettavalle	itseruskettaville
essive		itseruskettavana	itseruskettavina
translative		itseruskettavaksi	itseruskettaviksi
abessive		itseruskettavatta	itseruskettavitta
instructive		—	itseruskettavin
comitative		—	itseruskettavine

Possessive forms of itseruskettava (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative itseruskettavani itseruskettavani accusative nom. itseruskettavani itseruskettavani gen. itseruskettavani genitive itseruskettavani itseruskettavieni itseruskettavaini rare partitive itseruskettavaani itseruskettaviani inessive itseruskettavassani itseruskettavissani elative itseruskettavastani itseruskettavistani illative itseruskettavaani itseruskettaviini adessive itseruskettavallani itseruskettavillani ablative itseruskettavaltani itseruskettaviltani allative itseruskettavalleni itseruskettavilleni essive itseruskettavanani itseruskettavinani translative itseruskettavakseni itseruskettavikseni abessive itseruskettavattani itseruskettavittani instructive — — comitative — itseruskettavineni second-person singular possessor singular plural nominative itseruskettavasi itseruskettavasi accusative nom. itseruskettavasi itseruskettavasi gen. itseruskettavasi genitive itseruskettavasi itseruskettaviesi itseruskettavaisi rare partitive itseruskettavaasi itseruskettaviasi inessive itseruskettavassasi itseruskettavissasi elative itseruskettavastasi itseruskettavistasi illative itseruskettavaasi itseruskettaviisi adessive itseruskettavallasi itseruskettavillasi ablative itseruskettavaltasi itseruskettaviltasi allative itseruskettavallesi itseruskettavillesi essive itseruskettavanasi itseruskettavinasi translative itseruskettavaksesi itseruskettaviksesi abessive itseruskettavattasi itseruskettavittasi instructive — — comitative — itseruskettavinesi first-person plural possessor singular plural nominative itseruskettavamme itseruskettavamme accusative nom. itseruskettavamme itseruskettavamme gen. itseruskettavamme genitive itseruskettavamme itseruskettaviemme itseruskettavaimme rare partitive itseruskettavaamme itseruskettaviamme inessive itseruskettavassamme itseruskettavissamme elative itseruskettavastamme itseruskettavistamme illative itseruskettavaamme itseruskettaviimme adessive itseruskettavallamme itseruskettavillamme ablative itseruskettavaltamme itseruskettaviltamme allative itseruskettavallemme itseruskettavillemme essive itseruskettavanamme itseruskettavinamme translative itseruskettavaksemme itseruskettaviksemme abessive itseruskettavattamme itseruskettavittamme instructive — — comitative — itseruskettavinemme second-person plural possessor singular plural nominative itseruskettavanne itseruskettavanne accusative nom. itseruskettavanne itseruskettavanne gen. itseruskettavanne genitive itseruskettavanne itseruskettavienne itseruskettavainne rare partitive itseruskettavaanne itseruskettavianne inessive itseruskettavassanne itseruskettavissanne elative itseruskettavastanne itseruskettavistanne illative itseruskettavaanne itseruskettaviinne adessive itseruskettavallanne itseruskettavillanne ablative itseruskettavaltanne itseruskettaviltanne allative itseruskettavallenne itseruskettavillenne essive itseruskettavananne itseruskettavinanne translative itseruskettavaksenne itseruskettaviksenne abessive itseruskettavattanne itseruskettavittanne instructive — — comitative — itseruskettavinenne third-person possessor singular plural nominative itseruskettavansa itseruskettavansa accusative nom. itseruskettavansa itseruskettavansa gen. itseruskettavansa genitive itseruskettavansa itseruskettaviensa itseruskettavainsa rare partitive itseruskettavaansa itseruskettaviaan itseruskettaviansa inessive itseruskettavassaan itseruskettavassansa itseruskettavissaan itseruskettavissansa elative itseruskettavastaan itseruskettavastansa itseruskettavistaan itseruskettavistansa illative itseruskettavaansa itseruskettaviinsa adessive itseruskettavallaan itseruskettavallansa itseruskettavillaan itseruskettavillansa ablative itseruskettavaltaan itseruskettavaltansa itseruskettaviltaan itseruskettaviltansa allative itseruskettavalleen itseruskettavallensa itseruskettavilleen itseruskettavillensa essive itseruskettavanaan itseruskettavanansa itseruskettavinaan itseruskettavinansa translative itseruskettavakseen itseruskettavaksensa itseruskettavikseen itseruskettaviksensa abessive itseruskettavattaan itseruskettavattansa itseruskettavittaan itseruskettavittansa instructive — — comitative — itseruskettavineen itseruskettavinensa

Further reading

• “itseruskettava”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02