itsellisyys

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

itsellinen +‎ -yys

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈitselːisyːs/, [ˈits̠e̞lˌlis̠yːs̠]
  • Rhymes: -isyːs
  • Hyphenation(key): it‧sel‧li‧syys

Noun

[edit]

itsellisyys

  1. (historical) the quality or property of being a itsellinen

Declension

[edit]
Inflection of itsellisyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative itsellisyys itsellisyydet
genitive itsellisyyden itsellisyyksien
partitive itsellisyyttä itsellisyyksiä
illative itsellisyyteen itsellisyyksiin
singular plural
nominative itsellisyys itsellisyydet
accusative nom. itsellisyys itsellisyydet
gen. itsellisyyden
genitive itsellisyyden itsellisyyksien
partitive itsellisyyttä itsellisyyksiä
inessive itsellisyydessä itsellisyyksissä
elative itsellisyydestä itsellisyyksistä
illative itsellisyyteen itsellisyyksiin
adessive itsellisyydellä itsellisyyksillä
ablative itsellisyydeltä itsellisyyksiltä
allative itsellisyydelle itsellisyyksille
essive itsellisyytenä itsellisyyksinä
translative itsellisyydeksi itsellisyyksiksi
abessive itsellisyydettä itsellisyyksittä
instructive itsellisyyksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of itsellisyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)