itsekäs

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

itse (self) +‎ -käs. Coined by Finnish author and priest Antero Warelius in 1847.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈitsekæs/, [ˈits̠e̞k̟æs̠]
  • Rhymes: -itsekæs
  • Syllabification(key): it‧se‧käs

Adjective

[edit]

itsekäs (comparative itsekkäämpi, superlative itsekkäin)

  1. selfish

Declension

[edit]
Inflection of itsekäs (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
nominative itsekäs itsekkäät
genitive itsekkään itsekkäiden
itsekkäitten
partitive itsekästä itsekkäitä
illative itsekkääseen itsekkäisiin
singular plural
nominative itsekäs itsekkäät
accusative nom. itsekäs itsekkäät
gen. itsekkään
genitive itsekkään itsekkäiden
itsekkäitten
itsekästen rare
partitive itsekästä itsekkäitä
inessive itsekkäässä itsekkäissä
elative itsekkäästä itsekkäistä
illative itsekkääseen itsekkäisiin
itsekkäihin rare
adessive itsekkäällä itsekkäillä
ablative itsekkäältä itsekkäiltä
allative itsekkäälle itsekkäille
essive itsekkäänä itsekkäinä
translative itsekkääksi itsekkäiksi
abessive itsekkäättä itsekkäittä
instructive itsekkäin
comitative itsekkäine
Possessive forms of itsekäs (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Antonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]