Jump to content

itseihailu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

itse- +‎ ihailu

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈitse(ˣ)ˌihɑi̯lu/, [ˈits̠e̞ˌ(ʔ)iɦɑ̝i̯lu]
  • Rhymes: -ihɑilu
  • Hyphenation(key): itse‧ihai‧lu

Noun

[edit]

itseihailu

  1. self-admiration

Declension

[edit]
Inflection of itseihailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative itseihailu itseihailut
genitive itseihailun itseihailujen
itseihailuiden
itseihailuitten
partitive itseihailua itseihailuja
itseihailuita
illative itseihailuun itseihailuihin
singular plural
nominative itseihailu itseihailut
accusative nom. itseihailu itseihailut
gen. itseihailun
genitive itseihailun itseihailujen
itseihailuiden
itseihailuitten
partitive itseihailua itseihailuja
itseihailuita
inessive itseihailussa itseihailuissa
elative itseihailusta itseihailuista
illative itseihailuun itseihailuihin
adessive itseihailulla itseihailuilla
ablative itseihailulta itseihailuilta
allative itseihailulle itseihailuille
essive itseihailuna itseihailuina
translative itseihailuksi itseihailuiksi
abessive itseihailutta itseihailuitta
instructive itseihailuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of itseihailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]