irtonaisuus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

irtonainen +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈirtonɑi̯suːs/, [ˈirt̪o̞ˌnɑ̝i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -ɑisuːs
  • Hyphenation(key): ir‧to‧nai‧suus

Noun

[edit]

irtonaisuus

  1. being loose (separate, detached, not packaged)

Declension

[edit]
Inflection of irtonaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative irtonaisuus irtonaisuudet
genitive irtonaisuuden irtonaisuuksien
partitive irtonaisuutta irtonaisuuksia
illative irtonaisuuteen irtonaisuuksiin
singular plural
nominative irtonaisuus irtonaisuudet
accusative nom. irtonaisuus irtonaisuudet
gen. irtonaisuuden
genitive irtonaisuuden irtonaisuuksien
partitive irtonaisuutta irtonaisuuksia
inessive irtonaisuudessa irtonaisuuksissa
elative irtonaisuudesta irtonaisuuksista
illative irtonaisuuteen irtonaisuuksiin
adessive irtonaisuudella irtonaisuuksilla
ablative irtonaisuudelta irtonaisuuksilta
allative irtonaisuudelle irtonaisuuksille
essive irtonaisuutena irtonaisuuksina
translative irtonaisuudeksi irtonaisuuksiksi
abessive irtonaisuudetta irtonaisuuksitta
instructive irtonaisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of irtonaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]