irtipäässyt

Finnish

Etymology

irti +‎ päässyt

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈirti(ˣ)ˌpæːsːyt/, [ˈirt̪i(p̚)ˌpæːs̠ːyt̪]
• Rhymes: -æːsːyt
• Hyphenation^(key): irti‧päässyt

Adjective

irtipäässyt

1. that got loose or has gotten loose

Declension

Inflection of irtipäässyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative		irtipäässyt	irtipäässeet
genitive		irtipäässeen	irtipäässeiden irtipäässeitten
partitive		irtipäässyttä	irtipäässeitä
illative		irtipäässeeseen	irtipäässeisiin irtipäässeihin
		singular	plural
nominative		irtipäässyt	irtipäässeet
accusative	nom.	irtipäässyt	irtipäässeet
	gen.	irtipäässeen
genitive		irtipäässeen	irtipäässeiden irtipäässeitten
partitive		irtipäässyttä	irtipäässeitä
inessive		irtipäässeessä	irtipäässeissä
elative		irtipäässeestä	irtipäässeistä
illative		irtipäässeeseen	irtipäässeisiin irtipäässeihin
adessive		irtipäässeellä	irtipäässeillä
ablative		irtipäässeeltä	irtipäässeiltä
allative		irtipäässeelle	irtipäässeille
essive		irtipäässeenä	irtipäässeinä
translative		irtipäässeeksi	irtipäässeiksi
abessive		irtipäässeettä	irtipäässeittä
instructive		—	irtipäässein
comitative		—	irtipäässeine

Possessive forms of irtipäässyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative irtipäässeeni irtipäässeeni accusative nom. irtipäässeeni irtipäässeeni gen. irtipäässeeni genitive irtipäässeeni irtipäässeideni irtipäässeitteni partitive irtipäässyttäni irtipäässeitäni inessive irtipäässeessäni irtipäässeissäni elative irtipäässeestäni irtipäässeistäni illative irtipäässeeseeni irtipäässeisiini irtipäässeihini adessive irtipäässeelläni irtipäässeilläni ablative irtipäässeeltäni irtipäässeiltäni allative irtipäässeelleni irtipäässeilleni essive irtipäässeenäni irtipäässeinäni translative irtipäässeekseni irtipäässeikseni abessive irtipäässeettäni irtipäässeittäni instructive — — comitative — irtipäässeineni second-person singular possessor singular plural nominative irtipäässeesi irtipäässeesi accusative nom. irtipäässeesi irtipäässeesi gen. irtipäässeesi genitive irtipäässeesi irtipäässeidesi irtipäässeittesi partitive irtipäässyttäsi irtipäässeitäsi inessive irtipäässeessäsi irtipäässeissäsi elative irtipäässeestäsi irtipäässeistäsi illative irtipäässeeseesi irtipäässeisiisi irtipäässeihisi adessive irtipäässeelläsi irtipäässeilläsi ablative irtipäässeeltäsi irtipäässeiltäsi allative irtipäässeellesi irtipäässeillesi essive irtipäässeenäsi irtipäässeinäsi translative irtipäässeeksesi irtipäässeiksesi abessive irtipäässeettäsi irtipäässeittäsi instructive — — comitative — irtipäässeinesi first-person plural possessor singular plural nominative irtipäässeemme irtipäässeemme accusative nom. irtipäässeemme irtipäässeemme gen. irtipäässeemme genitive irtipäässeemme irtipäässeidemme irtipäässeittemme partitive irtipäässyttämme irtipäässeitämme inessive irtipäässeessämme irtipäässeissämme elative irtipäässeestämme irtipäässeistämme illative irtipäässeeseemme irtipäässeisiimme irtipäässeihimme adessive irtipäässeellämme irtipäässeillämme ablative irtipäässeeltämme irtipäässeiltämme allative irtipäässeellemme irtipäässeillemme essive irtipäässeenämme irtipäässeinämme translative irtipäässeeksemme irtipäässeiksemme abessive irtipäässeettämme irtipäässeittämme instructive — — comitative — irtipäässeinemme second-person plural possessor singular plural nominative irtipäässeenne irtipäässeenne accusative nom. irtipäässeenne irtipäässeenne gen. irtipäässeenne genitive irtipäässeenne irtipäässeidenne irtipäässeittenne partitive irtipäässyttänne irtipäässeitänne inessive irtipäässeessänne irtipäässeissänne elative irtipäässeestänne irtipäässeistänne illative irtipäässeeseenne irtipäässeisiinne irtipäässeihinne adessive irtipäässeellänne irtipäässeillänne ablative irtipäässeeltänne irtipäässeiltänne allative irtipäässeellenne irtipäässeillenne essive irtipäässeenänne irtipäässeinänne translative irtipäässeeksenne irtipäässeiksenne abessive irtipäässeettänne irtipäässeittänne instructive — — comitative — irtipäässeinenne third-person possessor singular plural nominative irtipäässeensä irtipäässeensä accusative nom. irtipäässeensä irtipäässeensä gen. irtipäässeensä genitive irtipäässeensä irtipäässeidensä irtipäässeittensä partitive irtipäässyttään irtipäässyttänsä irtipäässeitään irtipäässeitänsä inessive irtipäässeessään irtipäässeessänsä irtipäässeissään irtipäässeissänsä elative irtipäässeestään irtipäässeestänsä irtipäässeistään irtipäässeistänsä illative irtipäässeeseensä irtipäässeisiinsä irtipäässeihinsä adessive irtipäässeellään irtipäässeellänsä irtipäässeillään irtipäässeillänsä ablative irtipäässeeltään irtipäässeeltänsä irtipäässeiltään irtipäässeiltänsä allative irtipäässeelleen irtipäässeellensä irtipäässeilleen irtipäässeillensä essive irtipäässeenään irtipäässeenänsä irtipäässeinään irtipäässeinänsä translative irtipäässeekseen irtipäässeeksensä irtipäässeikseen irtipäässeiksensä abessive irtipäässeettään irtipäässeettänsä irtipäässeittään irtipäässeittänsä instructive — — comitative — irtipäässeineen irtipäässeinensä