Jump to content

intialaisuus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

intialainen +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈintiɑlɑi̯suːs/, [ˈin̪t̪iˌɑ̝lɑ̝i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -ɑisuːs
  • Hyphenation(key): in‧tia‧lai‧suus

Noun

[edit]

intialaisuus

  1. Indianness (state or property of being Indian)

Declension

[edit]
Inflection of intialaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative intialaisuus intialaisuudet
genitive intialaisuuden intialaisuuksien
partitive intialaisuutta intialaisuuksia
illative intialaisuuteen intialaisuuksiin
singular plural
nominative intialaisuus intialaisuudet
accusative nom. intialaisuus intialaisuudet
gen. intialaisuuden
genitive intialaisuuden intialaisuuksien
partitive intialaisuutta intialaisuuksia
inessive intialaisuudessa intialaisuuksissa
elative intialaisuudesta intialaisuuksista
illative intialaisuuteen intialaisuuksiin
adessive intialaisuudella intialaisuuksilla
ablative intialaisuudelta intialaisuuksilta
allative intialaisuudelle intialaisuuksille
essive intialaisuutena intialaisuuksina
translative intialaisuudeksi intialaisuuksiksi
abessive intialaisuudetta intialaisuuksitta
instructive intialaisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of intialaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)