innokkuus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

innokas +‎ -uus

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

innokkuus

  1. avidness, eagerness, zeal

Declension

[edit]
Inflection of innokkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative innokkuus innokkuudet
genitive innokkuuden innokkuuksien
partitive innokkuutta innokkuuksia
illative innokkuuteen innokkuuksiin
singular plural
nominative innokkuus innokkuudet
accusative nom. innokkuus innokkuudet
gen. innokkuuden
genitive innokkuuden innokkuuksien
partitive innokkuutta innokkuuksia
inessive innokkuudessa innokkuuksissa
elative innokkuudesta innokkuuksista
illative innokkuuteen innokkuuksiin
adessive innokkuudella innokkuuksilla
ablative innokkuudelta innokkuuksilta
allative innokkuudelle innokkuuksille
essive innokkuutena innokkuuksina
translative innokkuudeksi innokkuuksiksi
abessive innokkuudetta innokkuuksitta
instructive innokkuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of innokkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]