iltama
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]From ilta (“evening”) + -ma. First attested in 1830.
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]iltama
Declension
[edit]Inflection of iltama (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | iltama | iltamat | |
genitive | iltaman | iltamien | |
partitive | iltamaa | iltamia | |
illative | iltamaan | iltamiin | |
singular | plural | ||
nominative | iltama | iltamat | |
accusative | nom. | iltama | iltamat |
gen. | iltaman | ||
genitive | iltaman | iltamien iltamain rare | |
partitive | iltamaa | iltamia | |
inessive | iltamassa | iltamissa | |
elative | iltamasta | iltamista | |
illative | iltamaan | iltamiin | |
adessive | iltamalla | iltamilla | |
ablative | iltamalta | iltamilta | |
allative | iltamalle | iltamille | |
essive | iltamana | iltamina | |
translative | iltamaksi | iltamiksi | |
abessive | iltamatta | iltamitta | |
instructive | — | iltamin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]Further reading
[edit]- “iltama”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02