ilmastus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ilmastaa (to aerate) +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈilmɑstus/, [ˈilmɑ̝s̠tus̠]
  • Rhymes: -ilmɑstus
  • Hyphenation(key): il‧mas‧tus

Noun

[edit]

ilmastus

  1. aeration (process).

Declension

[edit]
Inflection of ilmastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ilmastus ilmastukset
genitive ilmastuksen ilmastusten
ilmastuksien
partitive ilmastusta ilmastuksia
illative ilmastukseen ilmastuksiin
singular plural
nominative ilmastus ilmastukset
accusative nom. ilmastus ilmastukset
gen. ilmastuksen
genitive ilmastuksen ilmastusten
ilmastuksien
partitive ilmastusta ilmastuksia
inessive ilmastuksessa ilmastuksissa
elative ilmastuksesta ilmastuksista
illative ilmastukseen ilmastuksiin
adessive ilmastuksella ilmastuksilla
ablative ilmastukselta ilmastuksilta
allative ilmastukselle ilmastuksille
essive ilmastuksena ilmastuksina
translative ilmastukseksi ilmastuksiksi
abessive ilmastuksetta ilmastuksitta
instructive ilmastuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ilmastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]