ilmalintu
Ingrian
[edit]Etymology
[edit]From ilma (“weather”) + lintu (“bird”). Akin to Votic ilmõlintu.
Pronunciation
[edit]- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈilmɑˌlintu/, [ˈiɫməˌlʲintŭ̥]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈilmɑˌlintu/, [ˈiɫmɑˌlʲind̥u]
- Rhymes: -intu
- Hyphenation: il‧ma‧lin‧tu
Noun
[edit]ilmalintu
- (Finnic mythology, folk poetic) An epithet for the swallow: weather bird
- 1915, Volmari Porkka, quoting Oute Loan kylästä, “1140. Soikkola, Tarinaisi, III2”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot[1], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:
- Pääsköilintu, päivöilintu, // Tuo ihhaala ilmalintu
- Swallow, day bird // That beautiful weather bird
Declension
[edit]| Declension of ilmalintu (type 4/koivu, nt-nn gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | ilmalintu | ilmalinnut |
| genitive | ilmalinnun | ilmalintuin, ilmalintuloin |
| partitive | ilmalintua | ilmalintuja, ilmalintuloja |
| illative | ilmalintuu | ilmalintui, ilmalintuloihe |
| inessive | ilmalinnuus | ilmalinnuis, ilmalintulois |
| elative | ilmalinnust | ilmalinnuist, ilmalintuloist |
| allative | ilmalinnulle | ilmalinnuille, ilmalintuloille |
| adessive | ilmalinnuul | ilmalinnuil, ilmalintuloil |
| ablative | ilmalinnult | ilmalinnuilt, ilmalintuloilt |
| translative | ilmalinnuks | ilmalinnuiks, ilmalintuloiks |
| essive | ilmalintunna, ilmalintuun | ilmalintuinna, ilmalintuloinna, ilmalintuin, ilmalintuloin |
| exessive1) | ilmalintunt | ilmalintuint, ilmalintuloint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
Synonyms
[edit]See also
[edit]- päivälintu (“day bird”)