ihmelääkäri

Finnish

Etymology

ihme +‎ lääkäri

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈihmeˣˌlæːkæri/, [ˈiçme̞lˌlæːk̟æri]
• Rhymes: -æːkæri
• Hyphenation^(key): ihme‧lääkä‧ri

Noun

ihmelääkäri

1. prodigy doctor, miracle doctor

Declension

Inflection of ihmelääkäri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative		ihmelääkäri	ihmelääkärit
genitive		ihmelääkärin	ihmelääkärien ihmelääkäreiden ihmelääkäreitten
partitive		ihmelääkäriä	ihmelääkäreitä ihmelääkärejä
illative		ihmelääkäriin	ihmelääkäreihin
		singular	plural
nominative		ihmelääkäri	ihmelääkärit
accusative	nom.	ihmelääkäri	ihmelääkärit
	gen.	ihmelääkärin
genitive		ihmelääkärin	ihmelääkärien ihmelääkäreiden ihmelääkäreitten
partitive		ihmelääkäriä	ihmelääkäreitä ihmelääkärejä
inessive		ihmelääkärissä	ihmelääkäreissä
elative		ihmelääkäristä	ihmelääkäreistä
illative		ihmelääkäriin	ihmelääkäreihin
adessive		ihmelääkärillä	ihmelääkäreillä
ablative		ihmelääkäriltä	ihmelääkäreiltä
allative		ihmelääkärille	ihmelääkäreille
essive		ihmelääkärinä	ihmelääkäreinä
translative		ihmelääkäriksi	ihmelääkäreiksi
abessive		ihmelääkärittä	ihmelääkäreittä
instructive		—	ihmelääkärein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ihmelääkäri (Kotus type 6/paperi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ihmelääkärini ihmelääkärini accusative nom. ihmelääkärini ihmelääkärini gen. ihmelääkärini genitive ihmelääkärini ihmelääkärieni ihmelääkäreideni ihmelääkäreitteni partitive ihmelääkäriäni ihmelääkäreitäni ihmelääkärejäni inessive ihmelääkärissäni ihmelääkäreissäni elative ihmelääkäristäni ihmelääkäreistäni illative ihmelääkäriini ihmelääkäreihini adessive ihmelääkärilläni ihmelääkäreilläni ablative ihmelääkäriltäni ihmelääkäreiltäni allative ihmelääkärilleni ihmelääkäreilleni essive ihmelääkärinäni ihmelääkäreinäni translative ihmelääkärikseni ihmelääkäreikseni abessive ihmelääkärittäni ihmelääkäreittäni instructive — — comitative — ihmelääkäreineni second-person singular possessor singular plural nominative ihmelääkärisi ihmelääkärisi accusative nom. ihmelääkärisi ihmelääkärisi gen. ihmelääkärisi genitive ihmelääkärisi ihmelääkäriesi ihmelääkäreidesi ihmelääkäreittesi partitive ihmelääkäriäsi ihmelääkäreitäsi ihmelääkärejäsi inessive ihmelääkärissäsi ihmelääkäreissäsi elative ihmelääkäristäsi ihmelääkäreistäsi illative ihmelääkäriisi ihmelääkäreihisi adessive ihmelääkärilläsi ihmelääkäreilläsi ablative ihmelääkäriltäsi ihmelääkäreiltäsi allative ihmelääkärillesi ihmelääkäreillesi essive ihmelääkärinäsi ihmelääkäreinäsi translative ihmelääkäriksesi ihmelääkäreiksesi abessive ihmelääkärittäsi ihmelääkäreittäsi instructive — — comitative — ihmelääkäreinesi first-person plural possessor singular plural nominative ihmelääkärimme ihmelääkärimme accusative nom. ihmelääkärimme ihmelääkärimme gen. ihmelääkärimme genitive ihmelääkärimme ihmelääkäriemme ihmelääkäreidemme ihmelääkäreittemme partitive ihmelääkäriämme ihmelääkäreitämme ihmelääkärejämme inessive ihmelääkärissämme ihmelääkäreissämme elative ihmelääkäristämme ihmelääkäreistämme illative ihmelääkäriimme ihmelääkäreihimme adessive ihmelääkärillämme ihmelääkäreillämme ablative ihmelääkäriltämme ihmelääkäreiltämme allative ihmelääkärillemme ihmelääkäreillemme essive ihmelääkärinämme ihmelääkäreinämme translative ihmelääkäriksemme ihmelääkäreiksemme abessive ihmelääkärittämme ihmelääkäreittämme instructive — — comitative — ihmelääkäreinemme second-person plural possessor singular plural nominative ihmelääkärinne ihmelääkärinne accusative nom. ihmelääkärinne ihmelääkärinne gen. ihmelääkärinne genitive ihmelääkärinne ihmelääkärienne ihmelääkäreidenne ihmelääkäreittenne partitive ihmelääkäriänne ihmelääkäreitänne ihmelääkärejänne inessive ihmelääkärissänne ihmelääkäreissänne elative ihmelääkäristänne ihmelääkäreistänne illative ihmelääkäriinne ihmelääkäreihinne adessive ihmelääkärillänne ihmelääkäreillänne ablative ihmelääkäriltänne ihmelääkäreiltänne allative ihmelääkärillenne ihmelääkäreillenne essive ihmelääkärinänne ihmelääkäreinänne translative ihmelääkäriksenne ihmelääkäreiksenne abessive ihmelääkärittänne ihmelääkäreittänne instructive — — comitative — ihmelääkäreinenne third-person possessor singular plural nominative ihmelääkärinsä ihmelääkärinsä accusative nom. ihmelääkärinsä ihmelääkärinsä gen. ihmelääkärinsä genitive ihmelääkärinsä ihmelääkäriensä ihmelääkäreidensä ihmelääkäreittensä partitive ihmelääkäriään ihmelääkäriänsä ihmelääkäreitään ihmelääkärejään ihmelääkäreitänsä ihmelääkärejänsä inessive ihmelääkärissään ihmelääkärissänsä ihmelääkäreissään ihmelääkäreissänsä elative ihmelääkäristään ihmelääkäristänsä ihmelääkäreistään ihmelääkäreistänsä illative ihmelääkäriinsä ihmelääkäreihinsä adessive ihmelääkärillään ihmelääkärillänsä ihmelääkäreillään ihmelääkäreillänsä ablative ihmelääkäriltään ihmelääkäriltänsä ihmelääkäreiltään ihmelääkäreiltänsä allative ihmelääkärilleen ihmelääkärillensä ihmelääkäreilleen ihmelääkäreillensä essive ihmelääkärinään ihmelääkärinänsä ihmelääkäreinään ihmelääkäreinänsä translative ihmelääkärikseen ihmelääkäriksensä ihmelääkäreikseen ihmelääkäreiksensä abessive ihmelääkärittään ihmelääkärittänsä ihmelääkäreittään ihmelääkäreittänsä instructive — — comitative — ihmelääkäreineen ihmelääkäreinensä