hurjastelu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hurjastella (to joyride) +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhurjɑstelu/, [ˈhurjɑ̝s̠ˌte̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): hur‧jas‧te‧lu

Noun

[edit]

hurjastelu

  1. A joyride.

Declension

[edit]
Inflection of hurjastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative hurjastelu hurjastelut
genitive hurjastelun hurjastelujen
hurjasteluiden
hurjasteluitten
partitive hurjastelua hurjasteluja
hurjasteluita
illative hurjasteluun hurjasteluihin
singular plural
nominative hurjastelu hurjastelut
accusative nom. hurjastelu hurjastelut
gen. hurjastelun
genitive hurjastelun hurjastelujen
hurjasteluiden
hurjasteluitten
partitive hurjastelua hurjasteluja
hurjasteluita
inessive hurjastelussa hurjasteluissa
elative hurjastelusta hurjasteluista
illative hurjasteluun hurjasteluihin
adessive hurjastelulla hurjasteluilla
ablative hurjastelulta hurjasteluilta
allative hurjastelulle hurjasteluille
essive hurjasteluna hurjasteluina
translative hurjasteluksi hurjasteluiksi
abessive hurjastelutta hurjasteluitta
instructive hurjasteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hurjastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]