huorintekijä

Finnish

Etymology

From huorin +‎ tekijä, from tehdä huorin +‎ -jä.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯rinˌtekijæ/, [ˈhuo̞̯rin̪ˌt̪e̞k̟ijæ]
• Rhymes: -ekijæ
• Hyphenation^(key): huorin‧teki‧jä

Noun

huorintekijä

1. adulterer (literally "one who conducts whorely"; see huorinteko)

Declension

Inflection of huorintekijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		huorintekijä	huorintekijät
genitive		huorintekijän	huorintekijöiden huorintekijöitten
partitive		huorintekijää	huorintekijöitä
illative		huorintekijään	huorintekijöihin
		singular	plural
nominative		huorintekijä	huorintekijät
accusative	nom.	huorintekijä	huorintekijät
	gen.	huorintekijän
genitive		huorintekijän	huorintekijöiden huorintekijöitten huorintekijäin rare
partitive		huorintekijää	huorintekijöitä
inessive		huorintekijässä	huorintekijöissä
elative		huorintekijästä	huorintekijöistä
illative		huorintekijään	huorintekijöihin
adessive		huorintekijällä	huorintekijöillä
ablative		huorintekijältä	huorintekijöiltä
allative		huorintekijälle	huorintekijöille
essive		huorintekijänä	huorintekijöinä
translative		huorintekijäksi	huorintekijöiksi
abessive		huorintekijättä	huorintekijöittä
instructive		—	huorintekijöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of huorintekijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative huorintekijäni huorintekijäni accusative nom. huorintekijäni huorintekijäni gen. huorintekijäni genitive huorintekijäni huorintekijöideni huorintekijöitteni huorintekijäini rare partitive huorintekijääni huorintekijöitäni inessive huorintekijässäni huorintekijöissäni elative huorintekijästäni huorintekijöistäni illative huorintekijääni huorintekijöihini adessive huorintekijälläni huorintekijöilläni ablative huorintekijältäni huorintekijöiltäni allative huorintekijälleni huorintekijöilleni essive huorintekijänäni huorintekijöinäni translative huorintekijäkseni huorintekijöikseni abessive huorintekijättäni huorintekijöittäni instructive — — comitative — huorintekijöineni second-person singular possessor singular plural nominative huorintekijäsi huorintekijäsi accusative nom. huorintekijäsi huorintekijäsi gen. huorintekijäsi genitive huorintekijäsi huorintekijöidesi huorintekijöittesi huorintekijäisi rare partitive huorintekijääsi huorintekijöitäsi inessive huorintekijässäsi huorintekijöissäsi elative huorintekijästäsi huorintekijöistäsi illative huorintekijääsi huorintekijöihisi adessive huorintekijälläsi huorintekijöilläsi ablative huorintekijältäsi huorintekijöiltäsi allative huorintekijällesi huorintekijöillesi essive huorintekijänäsi huorintekijöinäsi translative huorintekijäksesi huorintekijöiksesi abessive huorintekijättäsi huorintekijöittäsi instructive — — comitative — huorintekijöinesi first-person plural possessor singular plural nominative huorintekijämme huorintekijämme accusative nom. huorintekijämme huorintekijämme gen. huorintekijämme genitive huorintekijämme huorintekijöidemme huorintekijöittemme huorintekijäimme rare partitive huorintekijäämme huorintekijöitämme inessive huorintekijässämme huorintekijöissämme elative huorintekijästämme huorintekijöistämme illative huorintekijäämme huorintekijöihimme adessive huorintekijällämme huorintekijöillämme ablative huorintekijältämme huorintekijöiltämme allative huorintekijällemme huorintekijöillemme essive huorintekijänämme huorintekijöinämme translative huorintekijäksemme huorintekijöiksemme abessive huorintekijättämme huorintekijöittämme instructive — — comitative — huorintekijöinemme second-person plural possessor singular plural nominative huorintekijänne huorintekijänne accusative nom. huorintekijänne huorintekijänne gen. huorintekijänne genitive huorintekijänne huorintekijöidenne huorintekijöittenne huorintekijäinne rare partitive huorintekijäänne huorintekijöitänne inessive huorintekijässänne huorintekijöissänne elative huorintekijästänne huorintekijöistänne illative huorintekijäänne huorintekijöihinne adessive huorintekijällänne huorintekijöillänne ablative huorintekijältänne huorintekijöiltänne allative huorintekijällenne huorintekijöillenne essive huorintekijänänne huorintekijöinänne translative huorintekijäksenne huorintekijöiksenne abessive huorintekijättänne huorintekijöittänne instructive — — comitative — huorintekijöinenne third-person possessor singular plural nominative huorintekijänsä huorintekijänsä accusative nom. huorintekijänsä huorintekijänsä gen. huorintekijänsä genitive huorintekijänsä huorintekijöidensä huorintekijöittensä huorintekijäinsä rare partitive huorintekijäänsä huorintekijöitään huorintekijöitänsä inessive huorintekijässään huorintekijässänsä huorintekijöissään huorintekijöissänsä elative huorintekijästään huorintekijästänsä huorintekijöistään huorintekijöistänsä illative huorintekijäänsä huorintekijöihinsä adessive huorintekijällään huorintekijällänsä huorintekijöillään huorintekijöillänsä ablative huorintekijältään huorintekijältänsä huorintekijöiltään huorintekijöiltänsä allative huorintekijälleen huorintekijällensä huorintekijöilleen huorintekijöillensä essive huorintekijänään huorintekijänänsä huorintekijöinään huorintekijöinänsä translative huorintekijäkseen huorintekijäksensä huorintekijöikseen huorintekijöiksensä abessive huorintekijättään huorintekijättänsä huorintekijöittään huorintekijöittänsä instructive — — comitative — huorintekijöineen huorintekijöinensä

See also

• huora

Further reading

• “huorintekijä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01