Jump to content

huimaavuus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

huimaava +‎ -uus

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

huimaavuus

  1. the quality or property of being dizzying

Declension

[edit]
Inflection of huimaavuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative huimaavuus huimaavuudet
genitive huimaavuuden huimaavuuksien
partitive huimaavuutta huimaavuuksia
illative huimaavuuteen huimaavuuksiin
singular plural
nominative huimaavuus huimaavuudet
accusative nom. huimaavuus huimaavuudet
gen. huimaavuuden
genitive huimaavuuden huimaavuuksien
partitive huimaavuutta huimaavuuksia
inessive huimaavuudessa huimaavuuksissa
elative huimaavuudesta huimaavuuksista
illative huimaavuuteen huimaavuuksiin
adessive huimaavuudella huimaavuuksilla
ablative huimaavuudelta huimaavuuksilta
allative huimaavuudelle huimaavuuksille
essive huimaavuutena huimaavuuksina
translative huimaavuudeksi huimaavuuksiksi
abessive huimaavuudetta huimaavuuksitta
instructive huimaavuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of huimaavuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]