Jump to content

hoputus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hoputtaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhoputus/, [ˈho̞put̪us̠]
  • Rhymes: -oputus
  • Hyphenation(key): ho‧pu‧tus

Noun

[edit]

hoputus

  1. hurrying, rushing, busying (trying to get someone to hurry up)

Declension

[edit]
Inflection of hoputus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative hoputus hoputukset
genitive hoputuksen hoputusten
hoputuksien
partitive hoputusta hoputuksia
illative hoputukseen hoputuksiin
singular plural
nominative hoputus hoputukset
accusative nom. hoputus hoputukset
gen. hoputuksen
genitive hoputuksen hoputusten
hoputuksien
partitive hoputusta hoputuksia
inessive hoputuksessa hoputuksissa
elative hoputuksesta hoputuksista
illative hoputukseen hoputuksiin
adessive hoputuksella hoputuksilla
ablative hoputukselta hoputuksilta
allative hoputukselle hoputuksille
essive hoputuksena hoputuksina
translative hoputukseksi hoputuksiksi
abessive hoputuksetta hoputuksitta
instructive hoputuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hoputus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)