hiue

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hiuk- +‎ -e; akin to hiukka[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhiu̯.eˣ/, [ˈhiu̯.e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iue
  • Hyphenation(key): hiue

Noun

[edit]

hiue

  1. loam (type of mineral soil consisting of sand, silt and clay)

Declension

[edit]
Inflection of hiue (Kotus type 48*D/hame, k- gradation)
nominative hiue hiukeet
genitive hiukeen hiukeiden
hiukeitten
partitive hiuetta hiukeita
illative hiukeeseen hiukeisiin
hiukeihin
singular plural
nominative hiue hiukeet
accusative nom. hiue hiukeet
gen. hiukeen
genitive hiukeen hiukeiden
hiukeitten
partitive hiuetta hiukeita
inessive hiukeessa hiukeissa
elative hiukeesta hiukeista
illative hiukeeseen hiukeisiin
hiukeihin
adessive hiukeella hiukeilla
ablative hiukeelta hiukeilta
allative hiukeelle hiukeille
essive hiukeena hiukeina
translative hiukeeksi hiukeiksi
abessive hiukeetta hiukeitta
instructive hiukein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hiue (Kotus type 48*D/hame, k- gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hiukeeni hiukeeni
accusative nom. hiukeeni hiukeeni
gen. hiukeeni
genitive hiukeeni hiukeideni
hiukeitteni
partitive hiuettani hiukeitani
inessive hiukeessani hiukeissani
elative hiukeestani hiukeistani
illative hiukeeseeni hiukeisiini
hiukeihini
adessive hiukeellani hiukeillani
ablative hiukeeltani hiukeiltani
allative hiukeelleni hiukeilleni
essive hiukeenani hiukeinani
translative hiukeekseni hiukeikseni
abessive hiukeettani hiukeittani
instructive
comitative hiukeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hiukeesi hiukeesi
accusative nom. hiukeesi hiukeesi
gen. hiukeesi
genitive hiukeesi hiukeidesi
hiukeittesi
partitive hiuettasi hiukeitasi
inessive hiukeessasi hiukeissasi
elative hiukeestasi hiukeistasi
illative hiukeeseesi hiukeisiisi
hiukeihisi
adessive hiukeellasi hiukeillasi
ablative hiukeeltasi hiukeiltasi
allative hiukeellesi hiukeillesi
essive hiukeenasi hiukeinasi
translative hiukeeksesi hiukeiksesi
abessive hiukeettasi hiukeittasi
instructive
comitative hiukeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hiukeemme hiukeemme
accusative nom. hiukeemme hiukeemme
gen. hiukeemme
genitive hiukeemme hiukeidemme
hiukeittemme
partitive hiuettamme hiukeitamme
inessive hiukeessamme hiukeissamme
elative hiukeestamme hiukeistamme
illative hiukeeseemme hiukeisiimme
hiukeihimme
adessive hiukeellamme hiukeillamme
ablative hiukeeltamme hiukeiltamme
allative hiukeellemme hiukeillemme
essive hiukeenamme hiukeinamme
translative hiukeeksemme hiukeiksemme
abessive hiukeettamme hiukeittamme
instructive
comitative hiukeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hiukeenne hiukeenne
accusative nom. hiukeenne hiukeenne
gen. hiukeenne
genitive hiukeenne hiukeidenne
hiukeittenne
partitive hiuettanne hiukeitanne
inessive hiukeessanne hiukeissanne
elative hiukeestanne hiukeistanne
illative hiukeeseenne hiukeisiinne
hiukeihinne
adessive hiukeellanne hiukeillanne
ablative hiukeeltanne hiukeiltanne
allative hiukeellenne hiukeillenne
essive hiukeenanne hiukeinanne
translative hiukeeksenne hiukeiksenne
abessive hiukeettanne hiukeittanne
instructive
comitative hiukeinenne

Derived terms

[edit]
compounds

See also

[edit]

References

[edit]
  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

[edit]