Jump to content

hiljaisuus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hiljainen +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhiljɑi̯suːs/, [ˈhiljɑ̝i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -iljɑisuːs
  • Hyphenation(key): hil‧jai‧suus

Noun

[edit]

hiljaisuus

  1. silence

Declension

[edit]
Inflection of hiljaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative hiljaisuus hiljaisuudet
genitive hiljaisuuden hiljaisuuksien
partitive hiljaisuutta hiljaisuuksia
illative hiljaisuuteen hiljaisuuksiin
singular plural
nominative hiljaisuus hiljaisuudet
accusative nom. hiljaisuus hiljaisuudet
gen. hiljaisuuden
genitive hiljaisuuden hiljaisuuksien
partitive hiljaisuutta hiljaisuuksia
inessive hiljaisuudessa hiljaisuuksissa
elative hiljaisuudesta hiljaisuuksista
illative hiljaisuuteen hiljaisuuksiin
adessive hiljaisuudella hiljaisuuksilla
ablative hiljaisuudelta hiljaisuuksilta
allative hiljaisuudelle hiljaisuuksille
essive hiljaisuutena hiljaisuuksina
translative hiljaisuudeksi hiljaisuuksiksi
abessive hiljaisuudetta hiljaisuuksitta
instructive hiljaisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hiljaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]