hiitje

North Frisian

Alternative forms

• het (Föhr-Amrum)
• jit (Sylt)

Etymology

From Proto-Germanic *haitaną.

Pronunciation

• (Mooring) IPA^(key): [ˈhiːtʲə ~ ˈhiːtçə]

Verb

hiitje

1. (Mooring) to have as one’s name, to be called.

Conjugation

Conjugation of hiitje (Mooring dialect)

infinitive I	hiitje
infinitive II	(tu) hiitjen
infinitive III	än hiitj
past participle	hätjen
imperative	hiitj
	present	past
1st-person singular	hiitj	hätj
2nd-person singular	håtst	hätjst
3rd-person singular	håt	hätj
plural	hiitje	hätjen
	perfect	pluperfect
1st-person singular	hääw hätjen	häi hätjen
2nd-person singular	hääst hätjen	häist hätjen
3rd-person singular	heet hätjen	häi hätjen
plural	hääwe hätjen	häin hätjen
	future (schale)	future (wårde)
1st-person singular	schal hiitje	wård hiitje
2nd-person singular	schäät hiitje	wårst hiitje
3rd-person singular	schal hiitje	wårt hiitje
plural	schan hiitje	wårde hiitje