Jump to content

hetko

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From hetki +‎ -o.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhetko/, [ˈhe̞t̪ko̞]
  • Rhymes: -etko
  • Hyphenation(key): het‧ko

Noun

[edit]

hetko (humorous)

  1. Synonym of hetki (moment).

Usage notes

[edit]

Chiefly used in nominative singular.

Declension

[edit]
Inflection of hetko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative hetko hetkot
genitive hetkon hetkojen
partitive hetkoa hetkoja
illative hetkoon hetkoihin
singular plural
nominative hetko hetkot
accusative nom. hetko hetkot
gen. hetkon
genitive hetkon hetkojen
partitive hetkoa hetkoja
inessive hetkossa hetkoissa
elative hetkosta hetkoista
illative hetkoon hetkoihin
adessive hetkolla hetkoilla
ablative hetkolta hetkoilta
allative hetkolle hetkoille
essive hetkona hetkoina
translative hetkoksi hetkoiksi
abessive hetkotta hetkoitta
instructive hetkoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hetko (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hetkoni hetkoni
accusative nom. hetkoni hetkoni
gen. hetkoni
genitive hetkoni hetkojeni
partitive hetkoani hetkojani
inessive hetkossani hetkoissani
elative hetkostani hetkoistani
illative hetkooni hetkoihini
adessive hetkollani hetkoillani
ablative hetkoltani hetkoiltani
allative hetkolleni hetkoilleni
essive hetkonani hetkoinani
translative hetkokseni hetkoikseni
abessive hetkottani hetkoittani
instructive
comitative hetkoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hetkosi hetkosi
accusative nom. hetkosi hetkosi
gen. hetkosi
genitive hetkosi hetkojesi
partitive hetkoasi hetkojasi
inessive hetkossasi hetkoissasi
elative hetkostasi hetkoistasi
illative hetkoosi hetkoihisi
adessive hetkollasi hetkoillasi
ablative hetkoltasi hetkoiltasi
allative hetkollesi hetkoillesi
essive hetkonasi hetkoinasi
translative hetkoksesi hetkoiksesi
abessive hetkottasi hetkoittasi
instructive
comitative hetkoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hetkomme hetkomme
accusative nom. hetkomme hetkomme
gen. hetkomme
genitive hetkomme hetkojemme
partitive hetkoamme hetkojamme
inessive hetkossamme hetkoissamme
elative hetkostamme hetkoistamme
illative hetkoomme hetkoihimme
adessive hetkollamme hetkoillamme
ablative hetkoltamme hetkoiltamme
allative hetkollemme hetkoillemme
essive hetkonamme hetkoinamme
translative hetkoksemme hetkoiksemme
abessive hetkottamme hetkoittamme
instructive
comitative hetkoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hetkonne hetkonne
accusative nom. hetkonne hetkonne
gen. hetkonne
genitive hetkonne hetkojenne
partitive hetkoanne hetkojanne
inessive hetkossanne hetkoissanne
elative hetkostanne hetkoistanne
illative hetkoonne hetkoihinne
adessive hetkollanne hetkoillanne
ablative hetkoltanne hetkoiltanne
allative hetkollenne hetkoillenne
essive hetkonanne hetkoinanne
translative hetkoksenne hetkoiksenne
abessive hetkottanne hetkoittanne
instructive
comitative hetkoinenne

Anagrams

[edit]