Jump to content

herännäisyys

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

herännäinen +‎ -yys

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈherænːæi̯syːs/, [ˈhe̞rænˌnæi̯s̠yːs̠]
  • Rhymes: -æisyːs
  • Hyphenation(key): he‧rän‧näi‧syys

Noun

[edit]

herännäisyys

  1. (Christianity) A Lutheran revivalist movement in Finland, originally closely linked with pietism, usually translated into English as Awakening.

Declension

[edit]
Inflection of herännäisyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative herännäisyys
genitive herännäisyyden
partitive herännäisyyttä
illative herännäisyyteen
singular plural
nominative herännäisyys
accusative nom. herännäisyys
gen. herännäisyyden
genitive herännäisyyden
partitive herännäisyyttä
inessive herännäisyydessä
elative herännäisyydestä
illative herännäisyyteen
adessive herännäisyydellä
ablative herännäisyydeltä
allative herännäisyydelle
essive herännäisyytenä
translative herännäisyydeksi
abessive herännäisyydettä
instructive
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of herännäisyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative herännäisyyteni
accusative nom. herännäisyyteni
gen. herännäisyyteni
genitive herännäisyyteni
partitive herännäisyyttäni
inessive herännäisyydessäni
elative herännäisyydestäni
illative herännäisyyteeni
adessive herännäisyydelläni
ablative herännäisyydeltäni
allative herännäisyydelleni
essive herännäisyytenäni
translative herännäisyydekseni
abessive herännäisyydettäni
instructive
comitative
second-person singular possessor
singular plural
nominative herännäisyytesi
accusative nom. herännäisyytesi
gen. herännäisyytesi
genitive herännäisyytesi
partitive herännäisyyttäsi
inessive herännäisyydessäsi
elative herännäisyydestäsi
illative herännäisyyteesi
adessive herännäisyydelläsi
ablative herännäisyydeltäsi
allative herännäisyydellesi
essive herännäisyytenäsi
translative herännäisyydeksesi
abessive herännäisyydettäsi
instructive
comitative
first-person plural possessor
singular plural
nominative herännäisyytemme
accusative nom. herännäisyytemme
gen. herännäisyytemme
genitive herännäisyytemme
partitive herännäisyyttämme
inessive herännäisyydessämme
elative herännäisyydestämme
illative herännäisyyteemme
adessive herännäisyydellämme
ablative herännäisyydeltämme
allative herännäisyydellemme
essive herännäisyytenämme
translative herännäisyydeksemme
abessive herännäisyydettämme
instructive
comitative
second-person plural possessor
singular plural
nominative herännäisyytenne
accusative nom. herännäisyytenne
gen. herännäisyytenne
genitive herännäisyytenne
partitive herännäisyyttänne
inessive herännäisyydessänne
elative herännäisyydestänne
illative herännäisyyteenne
adessive herännäisyydellänne
ablative herännäisyydeltänne
allative herännäisyydellenne
essive herännäisyytenänne
translative herännäisyydeksenne
abessive herännäisyydettänne
instructive
comitative

Synonyms

[edit]

Hypernyms

[edit]
[edit]

Further reading

[edit]