Jump to content

harvinaisuus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

harvinainen +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhɑrʋinɑi̯suːs/, [ˈhɑ̝rʋiˌnɑ̝i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -ɑisuːs
  • Hyphenation(key): har‧vi‧nai‧suus

Noun

[edit]

harvinaisuus

  1. rarity
  2. rareness

Declension

[edit]
Inflection of harvinaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative harvinaisuus harvinaisuudet
genitive harvinaisuuden harvinaisuuksien
partitive harvinaisuutta harvinaisuuksia
illative harvinaisuuteen harvinaisuuksiin
singular plural
nominative harvinaisuus harvinaisuudet
accusative nom. harvinaisuus harvinaisuudet
gen. harvinaisuuden
genitive harvinaisuuden harvinaisuuksien
partitive harvinaisuutta harvinaisuuksia
inessive harvinaisuudessa harvinaisuuksissa
elative harvinaisuudesta harvinaisuuksista
illative harvinaisuuteen harvinaisuuksiin
adessive harvinaisuudella harvinaisuuksilla
ablative harvinaisuudelta harvinaisuuksilta
allative harvinaisuudelle harvinaisuuksille
essive harvinaisuutena harvinaisuuksina
translative harvinaisuudeksi harvinaisuuksiksi
abessive harvinaisuudetta harvinaisuuksitta
instructive harvinaisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of harvinaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]