Jump to content

hankaluus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hankala +‎ -uus

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

hankaluus

  1. difficulty, complexity
  2. inconvenience

Declension

[edit]
Inflection of hankaluus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative hankaluus hankaluudet
genitive hankaluuden hankaluuksien
partitive hankaluutta hankaluuksia
illative hankaluuteen hankaluuksiin
singular plural
nominative hankaluus hankaluudet
accusative nom. hankaluus hankaluudet
gen. hankaluuden
genitive hankaluuden hankaluuksien
partitive hankaluutta hankaluuksia
inessive hankaluudessa hankaluuksissa
elative hankaluudesta hankaluuksista
illative hankaluuteen hankaluuksiin
adessive hankaluudella hankaluuksilla
ablative hankaluudelta hankaluuksilta
allative hankaluudelle hankaluuksille
essive hankaluutena hankaluuksina
translative hankaluudeksi hankaluuksiksi
abessive hankaluudetta hankaluuksitta
instructive hankaluuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hankaluus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]