habituaatio

Finnish

Etymology

Internationalism (see English habituation), ultimately from Medieval Latin habituātio.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑbituɑːtio/, [ˈhɑ̝bit̪uˌɑ̝ːt̪io̞]
• Rhymes: -ɑːtio
• Hyphenation^(key): ha‧bi‧tu‧aa‧tio

Noun

habituaatio

1. habituation

Declension

Inflection of habituaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		habituaatio	habituaatiot
genitive		habituaation	habituaatioiden habituaatioitten
partitive		habituaatiota	habituaatioita
illative		habituaatioon	habituaatioihin
		singular	plural
nominative		habituaatio	habituaatiot
accusative	nom.	habituaatio	habituaatiot
	gen.	habituaation
genitive		habituaation	habituaatioiden habituaatioitten
partitive		habituaatiota	habituaatioita
inessive		habituaatiossa	habituaatioissa
elative		habituaatiosta	habituaatioista
illative		habituaatioon	habituaatioihin
adessive		habituaatiolla	habituaatioilla
ablative		habituaatiolta	habituaatioilta
allative		habituaatiolle	habituaatioille
essive		habituaationa	habituaatioina
translative		habituaatioksi	habituaatioiksi
abessive		habituaatiotta	habituaatioitta
instructive		—	habituaatioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of habituaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative habituaationi habituaationi accusative nom. habituaationi habituaationi gen. habituaationi genitive habituaationi habituaatioideni habituaatioitteni partitive habituaatiotani habituaatioitani inessive habituaatiossani habituaatioissani elative habituaatiostani habituaatioistani illative habituaatiooni habituaatioihini adessive habituaatiollani habituaatioillani ablative habituaatioltani habituaatioiltani allative habituaatiolleni habituaatioilleni essive habituaationani habituaatioinani translative habituaatiokseni habituaatioikseni abessive habituaatiottani habituaatioittani instructive — — comitative — habituaatioineni second-person singular possessor singular plural nominative habituaatiosi habituaatiosi accusative nom. habituaatiosi habituaatiosi gen. habituaatiosi genitive habituaatiosi habituaatioidesi habituaatioittesi partitive habituaatiotasi habituaatioitasi inessive habituaatiossasi habituaatioissasi elative habituaatiostasi habituaatioistasi illative habituaatioosi habituaatioihisi adessive habituaatiollasi habituaatioillasi ablative habituaatioltasi habituaatioiltasi allative habituaatiollesi habituaatioillesi essive habituaationasi habituaatioinasi translative habituaatioksesi habituaatioiksesi abessive habituaatiottasi habituaatioittasi instructive — — comitative — habituaatioinesi first-person plural possessor singular plural nominative habituaatiomme habituaatiomme accusative nom. habituaatiomme habituaatiomme gen. habituaatiomme genitive habituaatiomme habituaatioidemme habituaatioittemme partitive habituaatiotamme habituaatioitamme inessive habituaatiossamme habituaatioissamme elative habituaatiostamme habituaatioistamme illative habituaatioomme habituaatioihimme adessive habituaatiollamme habituaatioillamme ablative habituaatioltamme habituaatioiltamme allative habituaatiollemme habituaatioillemme essive habituaationamme habituaatioinamme translative habituaatioksemme habituaatioiksemme abessive habituaatiottamme habituaatioittamme instructive — — comitative — habituaatioinemme second-person plural possessor singular plural nominative habituaationne habituaationne accusative nom. habituaationne habituaationne gen. habituaationne genitive habituaationne habituaatioidenne habituaatioittenne partitive habituaatiotanne habituaatioitanne inessive habituaatiossanne habituaatioissanne elative habituaatiostanne habituaatioistanne illative habituaatioonne habituaatioihinne adessive habituaatiollanne habituaatioillanne ablative habituaatioltanne habituaatioiltanne allative habituaatiollenne habituaatioillenne essive habituaationanne habituaatioinanne translative habituaatioksenne habituaatioiksenne abessive habituaatiottanne habituaatioittanne instructive — — comitative — habituaatioinenne third-person possessor singular plural nominative habituaationsa habituaationsa accusative nom. habituaationsa habituaationsa gen. habituaationsa genitive habituaationsa habituaatioidensa habituaatioittensa partitive habituaatiotaan habituaatiotansa habituaatioitaan habituaatioitansa inessive habituaatiossaan habituaatiossansa habituaatioissaan habituaatioissansa elative habituaatiostaan habituaatiostansa habituaatioistaan habituaatioistansa illative habituaatioonsa habituaatioihinsa adessive habituaatiollaan habituaatiollansa habituaatioillaan habituaatioillansa ablative habituaatioltaan habituaatioltansa habituaatioiltaan habituaatioiltansa allative habituaatiolleen habituaatiollensa habituaatioilleen habituaatioillensa essive habituaationaan habituaationansa habituaatioinaan habituaatioinansa translative habituaatiokseen habituaatioksensa habituaatioikseen habituaatioiksensa abessive habituaatiottaan habituaatiottansa habituaatioittaan habituaatioittansa instructive — — comitative — habituaatioineen habituaatioinensa