Jump to content

formaalius

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

formaali +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈformɑːlius/, [ˈfo̞rmɑ̝ːˌlius̠]
  • Rhymes: -ius
  • Hyphenation(key): for‧maa‧li‧us

Noun

[edit]

formaalius

  1. formality (state or condition of being formal)

Declension

[edit]
Inflection of formaalius (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative formaalius formaaliudet
genitive formaaliuden formaaliuksien
partitive formaaliutta formaaliuksia
illative formaaliuteen formaaliuksiin
singular plural
nominative formaalius formaaliudet
accusative nom. formaalius formaaliudet
gen. formaaliuden
genitive formaaliuden formaaliuksien
partitive formaaliutta formaaliuksia
inessive formaaliudessa formaaliuksissa
elative formaaliudesta formaaliuksista
illative formaaliuteen formaaliuksiin
adessive formaaliudella formaaliuksilla
ablative formaaliudelta formaaliuksilta
allative formaaliudelle formaaliuksille
essive formaaliutena formaaliuksina
translative formaaliudeksi formaaliuksiksi
abessive formaaliudetta formaaliuksitta
instructive formaaliuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of formaalius (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]