etähäitse

Ingrian

Etymology

Formed as a prolative of etähäin (“distant”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈetæhæi̯t͡se/, [ˈe̞tæhət͡s̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈetæhæi̯t͡se/, [ˈe̞d̥æˌhæi̯t͡se̞]
• Rhymes: -etæhæi̯t͡s, -æi̯t͡se
• Hyphenation: e‧tä‧häit‧se

Adverb

etähäitse

1. (of motion) ahead

Synonyms

• etemmittee, etemmäitse

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 28