estottomuus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

estoton +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈestotːomuːs/, [ˈe̞s̠to̞t̪̚ˌt̪o̞muːs̠]
  • Rhymes: -omuːs
  • Hyphenation(key): es‧tot‧to‧muus

Noun

[edit]

estottomuus

  1. the quality or property of being incontinent

Declension

[edit]
Inflection of estottomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative estottomuus estottomuudet
genitive estottomuuden estottomuuksien
partitive estottomuutta estottomuuksia
illative estottomuuteen estottomuuksiin
singular plural
nominative estottomuus estottomuudet
accusative nom. estottomuus estottomuudet
gen. estottomuuden
genitive estottomuuden estottomuuksien
partitive estottomuutta estottomuuksia
inessive estottomuudessa estottomuuksissa
elative estottomuudesta estottomuuksista
illative estottomuuteen estottomuuksiin
adessive estottomuudella estottomuuksilla
ablative estottomuudelta estottomuuksilta
allative estottomuudelle estottomuuksille
essive estottomuutena estottomuuksina
translative estottomuudeksi estottomuuksiksi
abessive estottomuudetta estottomuuksitta
instructive estottomuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of estottomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]