eronnut

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]

Participle

[edit]

eronnut

  1. past active participle of erota

Adjective

[edit]

eronnut

  1. divorced (having had one's marriage legally dissolved)

Usage notes

[edit]

The other marriage-related sense of "divorced" (legally dissolved) is translated into Finnish with another structure:

On surullinen tosiasia, että 43 % avioliitoista päättyy nykyään eroon. (literally, “...43% of marriages end up in divorce.”)
On surullinen tosiasia, että nykyään 43 % aviopareista eroaa. (literally, “...43% of married couples divorce.”)
It is a sad fact that 43% of marriages are now divorced.

Declension

[edit]
Inflection of eronnut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative eronnut eronneet
genitive eronneen eronneiden
eronneitten
partitive eronnutta eronneita
illative eronneeseen eronneisiin
eronneihin
singular plural
nominative eronnut eronneet
accusative nom. eronnut eronneet
gen. eronneen
genitive eronneen eronneiden
eronneitten
partitive eronnutta eronneita
inessive eronneessa eronneissa
elative eronneesta eronneista
illative eronneeseen eronneisiin
eronneihin
adessive eronneella eronneilla
ablative eronneelta eronneilta
allative eronneelle eronneille
essive eronneena eronneina
translative eronneeksi eronneiksi
abessive eronneetta eronneitta
instructive eronnein
comitative eronneine
Possessive forms of eronnut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative eronneeni eronneeni
accusative nom. eronneeni eronneeni
gen. eronneeni
genitive eronneeni eronneideni
eronneitteni
partitive eronnuttani eronneitani
inessive eronneessani eronneissani
elative eronneestani eronneistani
illative eronneeseeni eronneisiini
eronneihini
adessive eronneellani eronneillani
ablative eronneeltani eronneiltani
allative eronneelleni eronneilleni
essive eronneenani eronneinani
translative eronneekseni eronneikseni
abessive eronneettani eronneittani
instructive
comitative eronneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative eronneesi eronneesi
accusative nom. eronneesi eronneesi
gen. eronneesi
genitive eronneesi eronneidesi
eronneittesi
partitive eronnuttasi eronneitasi
inessive eronneessasi eronneissasi
elative eronneestasi eronneistasi
illative eronneeseesi eronneisiisi
eronneihisi
adessive eronneellasi eronneillasi
ablative eronneeltasi eronneiltasi
allative eronneellesi eronneillesi
essive eronneenasi eronneinasi
translative eronneeksesi eronneiksesi
abessive eronneettasi eronneittasi
instructive
comitative eronneinesi

Noun

[edit]

eronnut

  1. divorcee, divorcé, divorcée (divorced person)

Declension

[edit]
Inflection of eronnut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative eronnut eronneet
genitive eronneen eronneiden
eronneitten
partitive eronnutta eronneita
illative eronneeseen eronneisiin
eronneihin
singular plural
nominative eronnut eronneet
accusative nom. eronnut eronneet
gen. eronneen
genitive eronneen eronneiden
eronneitten
partitive eronnutta eronneita
inessive eronneessa eronneissa
elative eronneesta eronneista
illative eronneeseen eronneisiin
eronneihin
adessive eronneella eronneilla
ablative eronneelta eronneilta
allative eronneelle eronneille
essive eronneena eronneina
translative eronneeksi eronneiksi
abessive eronneetta eronneitta
instructive eronnein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of eronnut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative eronneeni eronneeni
accusative nom. eronneeni eronneeni
gen. eronneeni
genitive eronneeni eronneideni
eronneitteni
partitive eronnuttani eronneitani
inessive eronneessani eronneissani
elative eronneestani eronneistani
illative eronneeseeni eronneisiini
eronneihini
adessive eronneellani eronneillani
ablative eronneeltani eronneiltani
allative eronneelleni eronneilleni
essive eronneenani eronneinani
translative eronneekseni eronneikseni
abessive eronneettani eronneittani
instructive
comitative eronneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative eronneesi eronneesi
accusative nom. eronneesi eronneesi
gen. eronneesi
genitive eronneesi eronneidesi
eronneittesi
partitive eronnuttasi eronneitasi
inessive eronneessasi eronneissasi
elative eronneestasi eronneistasi
illative eronneeseesi eronneisiisi
eronneihisi
adessive eronneellasi eronneillasi
ablative eronneeltasi eronneiltasi
allative eronneellesi eronneillesi
essive eronneenasi eronneinasi
translative eronneeksesi eronneiksesi
abessive eronneettasi eronneittasi
instructive
comitative eronneinesi

Anagrams

[edit]