eroamattomuus

Finnish

Etymology

eroamaton +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈeroɑmɑtːomuːs/, [ˈe̞ro̞ɑ̝ˌmɑ̝t̪ːo̞muːs̠]
• Rhymes: -ɑtːomuːs
• Hyphenation^(key): eroa‧mat‧to‧muus

Noun

eroamattomuus

1. being undivorced
2. being inseparable

Declension

Inflection of eroamattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		eroamattomuus	eroamattomuudet
genitive		eroamattomuuden	eroamattomuuksien
partitive		eroamattomuutta	eroamattomuuksia
illative		eroamattomuuteen	eroamattomuuksiin
		singular	plural
nominative		eroamattomuus	eroamattomuudet
accusative	nom.	eroamattomuus	eroamattomuudet
	gen.	eroamattomuuden
genitive		eroamattomuuden	eroamattomuuksien
partitive		eroamattomuutta	eroamattomuuksia
inessive		eroamattomuudessa	eroamattomuuksissa
elative		eroamattomuudesta	eroamattomuuksista
illative		eroamattomuuteen	eroamattomuuksiin
adessive		eroamattomuudella	eroamattomuuksilla
ablative		eroamattomuudelta	eroamattomuuksilta
allative		eroamattomuudelle	eroamattomuuksille
essive		eroamattomuutena	eroamattomuuksina
translative		eroamattomuudeksi	eroamattomuuksiksi
abessive		eroamattomuudetta	eroamattomuuksitta
instructive		—	eroamattomuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of eroamattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative eroamattomuuteni eroamattomuuteni accusative nom. eroamattomuuteni eroamattomuuteni gen. eroamattomuuteni genitive eroamattomuuteni eroamattomuuksieni partitive eroamattomuuttani eroamattomuuksiani inessive eroamattomuudessani eroamattomuuksissani elative eroamattomuudestani eroamattomuuksistani illative eroamattomuuteeni eroamattomuuksiini adessive eroamattomuudellani eroamattomuuksillani ablative eroamattomuudeltani eroamattomuuksiltani allative eroamattomuudelleni eroamattomuuksilleni essive eroamattomuutenani eroamattomuuksinani translative eroamattomuudekseni eroamattomuuksikseni abessive eroamattomuudettani eroamattomuuksittani instructive — — comitative — eroamattomuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative eroamattomuutesi eroamattomuutesi accusative nom. eroamattomuutesi eroamattomuutesi gen. eroamattomuutesi genitive eroamattomuutesi eroamattomuuksiesi partitive eroamattomuuttasi eroamattomuuksiasi inessive eroamattomuudessasi eroamattomuuksissasi elative eroamattomuudestasi eroamattomuuksistasi illative eroamattomuuteesi eroamattomuuksiisi adessive eroamattomuudellasi eroamattomuuksillasi ablative eroamattomuudeltasi eroamattomuuksiltasi allative eroamattomuudellesi eroamattomuuksillesi essive eroamattomuutenasi eroamattomuuksinasi translative eroamattomuudeksesi eroamattomuuksiksesi abessive eroamattomuudettasi eroamattomuuksittasi instructive — — comitative — eroamattomuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative eroamattomuutemme eroamattomuutemme accusative nom. eroamattomuutemme eroamattomuutemme gen. eroamattomuutemme genitive eroamattomuutemme eroamattomuuksiemme partitive eroamattomuuttamme eroamattomuuksiamme inessive eroamattomuudessamme eroamattomuuksissamme elative eroamattomuudestamme eroamattomuuksistamme illative eroamattomuuteemme eroamattomuuksiimme adessive eroamattomuudellamme eroamattomuuksillamme ablative eroamattomuudeltamme eroamattomuuksiltamme allative eroamattomuudellemme eroamattomuuksillemme essive eroamattomuutenamme eroamattomuuksinamme translative eroamattomuudeksemme eroamattomuuksiksemme abessive eroamattomuudettamme eroamattomuuksittamme instructive — — comitative — eroamattomuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative eroamattomuutenne eroamattomuutenne accusative nom. eroamattomuutenne eroamattomuutenne gen. eroamattomuutenne genitive eroamattomuutenne eroamattomuuksienne partitive eroamattomuuttanne eroamattomuuksianne inessive eroamattomuudessanne eroamattomuuksissanne elative eroamattomuudestanne eroamattomuuksistanne illative eroamattomuuteenne eroamattomuuksiinne adessive eroamattomuudellanne eroamattomuuksillanne ablative eroamattomuudeltanne eroamattomuuksiltanne allative eroamattomuudellenne eroamattomuuksillenne essive eroamattomuutenanne eroamattomuuksinanne translative eroamattomuudeksenne eroamattomuuksiksenne abessive eroamattomuudettanne eroamattomuuksittanne instructive — — comitative — eroamattomuuksinenne third-person possessor singular plural nominative eroamattomuutensa eroamattomuutensa accusative nom. eroamattomuutensa eroamattomuutensa gen. eroamattomuutensa genitive eroamattomuutensa eroamattomuuksiensa partitive eroamattomuuttaan eroamattomuuttansa eroamattomuuksiaan eroamattomuuksiansa inessive eroamattomuudessaan eroamattomuudessansa eroamattomuuksissaan eroamattomuuksissansa elative eroamattomuudestaan eroamattomuudestansa eroamattomuuksistaan eroamattomuuksistansa illative eroamattomuuteensa eroamattomuuksiinsa adessive eroamattomuudellaan eroamattomuudellansa eroamattomuuksillaan eroamattomuuksillansa ablative eroamattomuudeltaan eroamattomuudeltansa eroamattomuuksiltaan eroamattomuuksiltansa allative eroamattomuudelleen eroamattomuudellensa eroamattomuuksilleen eroamattomuuksillensa essive eroamattomuutenaan eroamattomuutenansa eroamattomuuksinaan eroamattomuuksinansa translative eroamattomuudekseen eroamattomuudeksensa eroamattomuuksikseen eroamattomuuksiksensa abessive eroamattomuudettaan eroamattomuudettansa eroamattomuuksittaan eroamattomuuksittansa instructive — — comitative — eroamattomuuksineen eroamattomuuksinensa