eroahdistus

Finnish

Etymology

ero +‎ ahdistus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈeroˌɑhdistus/, [ˈe̞ro̞ˌɑ̝xdis̠tus̠]
• Rhymes: -ɑhdistus
• Hyphenation^(key): ero‧ahdis‧tus

Noun

eroahdistus

1. separation anxiety

Declension

Inflection of eroahdistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		eroahdistus	eroahdistukset
genitive		eroahdistuksen	eroahdistusten eroahdistuksien
partitive		eroahdistusta	eroahdistuksia
illative		eroahdistukseen	eroahdistuksiin
		singular	plural
nominative		eroahdistus	eroahdistukset
accusative	nom.	eroahdistus	eroahdistukset
	gen.	eroahdistuksen
genitive		eroahdistuksen	eroahdistusten eroahdistuksien
partitive		eroahdistusta	eroahdistuksia
inessive		eroahdistuksessa	eroahdistuksissa
elative		eroahdistuksesta	eroahdistuksista
illative		eroahdistukseen	eroahdistuksiin
adessive		eroahdistuksella	eroahdistuksilla
ablative		eroahdistukselta	eroahdistuksilta
allative		eroahdistukselle	eroahdistuksille
essive		eroahdistuksena	eroahdistuksina
translative		eroahdistukseksi	eroahdistuksiksi
abessive		eroahdistuksetta	eroahdistuksitta
instructive		—	eroahdistuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of eroahdistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative eroahdistukseni eroahdistukseni accusative nom. eroahdistukseni eroahdistukseni gen. eroahdistukseni genitive eroahdistukseni eroahdistusteni eroahdistuksieni partitive eroahdistustani eroahdistuksiani inessive eroahdistuksessani eroahdistuksissani elative eroahdistuksestani eroahdistuksistani illative eroahdistukseeni eroahdistuksiini adessive eroahdistuksellani eroahdistuksillani ablative eroahdistukseltani eroahdistuksiltani allative eroahdistukselleni eroahdistuksilleni essive eroahdistuksenani eroahdistuksinani translative eroahdistuksekseni eroahdistuksikseni abessive eroahdistuksettani eroahdistuksittani instructive — — comitative — eroahdistuksineni second-person singular possessor singular plural nominative eroahdistuksesi eroahdistuksesi accusative nom. eroahdistuksesi eroahdistuksesi gen. eroahdistuksesi genitive eroahdistuksesi eroahdistustesi eroahdistuksiesi partitive eroahdistustasi eroahdistuksiasi inessive eroahdistuksessasi eroahdistuksissasi elative eroahdistuksestasi eroahdistuksistasi illative eroahdistukseesi eroahdistuksiisi adessive eroahdistuksellasi eroahdistuksillasi ablative eroahdistukseltasi eroahdistuksiltasi allative eroahdistuksellesi eroahdistuksillesi essive eroahdistuksenasi eroahdistuksinasi translative eroahdistukseksesi eroahdistuksiksesi abessive eroahdistuksettasi eroahdistuksittasi instructive — — comitative — eroahdistuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative eroahdistuksemme eroahdistuksemme accusative nom. eroahdistuksemme eroahdistuksemme gen. eroahdistuksemme genitive eroahdistuksemme eroahdistustemme eroahdistuksiemme partitive eroahdistustamme eroahdistuksiamme inessive eroahdistuksessamme eroahdistuksissamme elative eroahdistuksestamme eroahdistuksistamme illative eroahdistukseemme eroahdistuksiimme adessive eroahdistuksellamme eroahdistuksillamme ablative eroahdistukseltamme eroahdistuksiltamme allative eroahdistuksellemme eroahdistuksillemme essive eroahdistuksenamme eroahdistuksinamme translative eroahdistukseksemme eroahdistuksiksemme abessive eroahdistuksettamme eroahdistuksittamme instructive — — comitative — eroahdistuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative eroahdistuksenne eroahdistuksenne accusative nom. eroahdistuksenne eroahdistuksenne gen. eroahdistuksenne genitive eroahdistuksenne eroahdistustenne eroahdistuksienne partitive eroahdistustanne eroahdistuksianne inessive eroahdistuksessanne eroahdistuksissanne elative eroahdistuksestanne eroahdistuksistanne illative eroahdistukseenne eroahdistuksiinne adessive eroahdistuksellanne eroahdistuksillanne ablative eroahdistukseltanne eroahdistuksiltanne allative eroahdistuksellenne eroahdistuksillenne essive eroahdistuksenanne eroahdistuksinanne translative eroahdistukseksenne eroahdistuksiksenne abessive eroahdistuksettanne eroahdistuksittanne instructive — — comitative — eroahdistuksinenne third-person possessor singular plural nominative eroahdistuksensa eroahdistuksensa accusative nom. eroahdistuksensa eroahdistuksensa gen. eroahdistuksensa genitive eroahdistuksensa eroahdistustensa eroahdistuksiensa partitive eroahdistustaan eroahdistustansa eroahdistuksiaan eroahdistuksiansa inessive eroahdistuksessaan eroahdistuksessansa eroahdistuksissaan eroahdistuksissansa elative eroahdistuksestaan eroahdistuksestansa eroahdistuksistaan eroahdistuksistansa illative eroahdistukseensa eroahdistuksiinsa adessive eroahdistuksellaan eroahdistuksellansa eroahdistuksillaan eroahdistuksillansa ablative eroahdistukseltaan eroahdistukseltansa eroahdistuksiltaan eroahdistuksiltansa allative eroahdistukselleen eroahdistuksellensa eroahdistuksilleen eroahdistuksillensa essive eroahdistuksenaan eroahdistuksenansa eroahdistuksinaan eroahdistuksinansa translative eroahdistuksekseen eroahdistukseksensa eroahdistuksikseen eroahdistuksiksensa abessive eroahdistuksettaan eroahdistuksettansa eroahdistuksittaan eroahdistuksittansa instructive — — comitative — eroahdistuksineen eroahdistuksinensa

Further reading

• “eroahdistus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02