erikoistutkija
Appearance
Finnish
[edit]Etymology
[edit]erikois- (“special”) + tutkija (“researcher”)
Pronunciation
[edit]- IPA(key): /ˈerikoi̯sˌtutkijɑ/, [ˈe̞riko̞i̯s̠ˌtut̪k̟ijɑ̝]
- Rhymes: -utkijɑ
- Hyphenation(key): erikois‧tutki‧ja
Noun
[edit]erikoistutkija
- A job title for a researcher advanced in and/or specialised in a certain field of research; specialist researcher, senior researcher.
Declension
[edit]Inflection of erikoistutkija (Kotus type 12/kulkija, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | erikoistutkija | erikoistutkijat | |
genitive | erikoistutkijan | erikoistutkijoiden erikoistutkijoitten | |
partitive | erikoistutkijaa | erikoistutkijoita | |
illative | erikoistutkijaan | erikoistutkijoihin | |
singular | plural | ||
nominative | erikoistutkija | erikoistutkijat | |
accusative | nom. | erikoistutkija | erikoistutkijat |
gen. | erikoistutkijan | ||
genitive | erikoistutkijan | erikoistutkijoiden erikoistutkijoitten erikoistutkijain rare | |
partitive | erikoistutkijaa | erikoistutkijoita | |
inessive | erikoistutkijassa | erikoistutkijoissa | |
elative | erikoistutkijasta | erikoistutkijoista | |
illative | erikoistutkijaan | erikoistutkijoihin | |
adessive | erikoistutkijalla | erikoistutkijoilla | |
ablative | erikoistutkijalta | erikoistutkijoilta | |
allative | erikoistutkijalle | erikoistutkijoille | |
essive | erikoistutkijana | erikoistutkijoina | |
translative | erikoistutkijaksi | erikoistutkijoiksi | |
abessive | erikoistutkijatta | erikoistutkijoitta | |
instructive | — | erikoistutkijoin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
[edit]- “erikoistutkija”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02