epätyydyttävä

Finnish

Etymology

epä- (“un-”) +‎ tyydyttävä (“satisfactory”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈepæˌtyːdytːæʋæ/, [ˈe̞pæˌt̪yːdyt̪̚ˌt̪æʋæ]
• Rhymes: -æʋæ
• Hyphenation^(key): epä‧tyydyt‧tä‧vä

Adjective

epätyydyttävä (comparative epätyydyttävämpi, superlative epätyydyttävin)

1. unsatisfactory, dissatisfactory, dissatisfying
2. disappointing

Declension

Inflection of epätyydyttävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		epätyydyttävä	epätyydyttävät
genitive		epätyydyttävän	epätyydyttävien
partitive		epätyydyttävää	epätyydyttäviä
illative		epätyydyttävään	epätyydyttäviin
		singular	plural
nominative		epätyydyttävä	epätyydyttävät
accusative	nom.	epätyydyttävä	epätyydyttävät
	gen.	epätyydyttävän
genitive		epätyydyttävän	epätyydyttävien epätyydyttäväin rare
partitive		epätyydyttävää	epätyydyttäviä
inessive		epätyydyttävässä	epätyydyttävissä
elative		epätyydyttävästä	epätyydyttävistä
illative		epätyydyttävään	epätyydyttäviin
adessive		epätyydyttävällä	epätyydyttävillä
ablative		epätyydyttävältä	epätyydyttäviltä
allative		epätyydyttävälle	epätyydyttäville
essive		epätyydyttävänä	epätyydyttävinä
translative		epätyydyttäväksi	epätyydyttäviksi
abessive		epätyydyttävättä	epätyydyttävittä
instructive		—	epätyydyttävin
comitative		—	epätyydyttävine

Possessive forms of epätyydyttävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative epätyydyttäväni epätyydyttäväni accusative nom. epätyydyttäväni epätyydyttäväni gen. epätyydyttäväni genitive epätyydyttäväni epätyydyttävieni epätyydyttäväini rare partitive epätyydyttävääni epätyydyttäviäni inessive epätyydyttävässäni epätyydyttävissäni elative epätyydyttävästäni epätyydyttävistäni illative epätyydyttävääni epätyydyttäviini adessive epätyydyttävälläni epätyydyttävilläni ablative epätyydyttävältäni epätyydyttäviltäni allative epätyydyttävälleni epätyydyttävilleni essive epätyydyttävänäni epätyydyttävinäni translative epätyydyttäväkseni epätyydyttävikseni abessive epätyydyttävättäni epätyydyttävittäni instructive — — comitative — epätyydyttävineni second-person singular possessor singular plural nominative epätyydyttäväsi epätyydyttäväsi accusative nom. epätyydyttäväsi epätyydyttäväsi gen. epätyydyttäväsi genitive epätyydyttäväsi epätyydyttäviesi epätyydyttäväisi rare partitive epätyydyttävääsi epätyydyttäviäsi inessive epätyydyttävässäsi epätyydyttävissäsi elative epätyydyttävästäsi epätyydyttävistäsi illative epätyydyttävääsi epätyydyttäviisi adessive epätyydyttävälläsi epätyydyttävilläsi ablative epätyydyttävältäsi epätyydyttäviltäsi allative epätyydyttävällesi epätyydyttävillesi essive epätyydyttävänäsi epätyydyttävinäsi translative epätyydyttäväksesi epätyydyttäviksesi abessive epätyydyttävättäsi epätyydyttävittäsi instructive — — comitative — epätyydyttävinesi first-person plural possessor singular plural nominative epätyydyttävämme epätyydyttävämme accusative nom. epätyydyttävämme epätyydyttävämme gen. epätyydyttävämme genitive epätyydyttävämme epätyydyttäviemme epätyydyttäväimme rare partitive epätyydyttäväämme epätyydyttäviämme inessive epätyydyttävässämme epätyydyttävissämme elative epätyydyttävästämme epätyydyttävistämme illative epätyydyttäväämme epätyydyttäviimme adessive epätyydyttävällämme epätyydyttävillämme ablative epätyydyttävältämme epätyydyttäviltämme allative epätyydyttävällemme epätyydyttävillemme essive epätyydyttävänämme epätyydyttävinämme translative epätyydyttäväksemme epätyydyttäviksemme abessive epätyydyttävättämme epätyydyttävittämme instructive — — comitative — epätyydyttävinemme second-person plural possessor singular plural nominative epätyydyttävänne epätyydyttävänne accusative nom. epätyydyttävänne epätyydyttävänne gen. epätyydyttävänne genitive epätyydyttävänne epätyydyttävienne epätyydyttäväinne rare partitive epätyydyttäväänne epätyydyttäviänne inessive epätyydyttävässänne epätyydyttävissänne elative epätyydyttävästänne epätyydyttävistänne illative epätyydyttäväänne epätyydyttäviinne adessive epätyydyttävällänne epätyydyttävillänne ablative epätyydyttävältänne epätyydyttäviltänne allative epätyydyttävällenne epätyydyttävillenne essive epätyydyttävänänne epätyydyttävinänne translative epätyydyttäväksenne epätyydyttäviksenne abessive epätyydyttävättänne epätyydyttävittänne instructive — — comitative — epätyydyttävinenne third-person possessor singular plural nominative epätyydyttävänsä epätyydyttävänsä accusative nom. epätyydyttävänsä epätyydyttävänsä gen. epätyydyttävänsä genitive epätyydyttävänsä epätyydyttäviensä epätyydyttäväinsä rare partitive epätyydyttäväänsä epätyydyttäviään epätyydyttäviänsä inessive epätyydyttävässään epätyydyttävässänsä epätyydyttävissään epätyydyttävissänsä elative epätyydyttävästään epätyydyttävästänsä epätyydyttävistään epätyydyttävistänsä illative epätyydyttäväänsä epätyydyttäviinsä adessive epätyydyttävällään epätyydyttävällänsä epätyydyttävillään epätyydyttävillänsä ablative epätyydyttävältään epätyydyttävältänsä epätyydyttäviltään epätyydyttäviltänsä allative epätyydyttävälleen epätyydyttävällensä epätyydyttävilleen epätyydyttävillensä essive epätyydyttävänään epätyydyttävänänsä epätyydyttävinään epätyydyttävinänsä translative epätyydyttäväkseen epätyydyttäväksensä epätyydyttävikseen epätyydyttäviksensä abessive epätyydyttävättään epätyydyttävättänsä epätyydyttävittään epätyydyttävittänsä instructive — — comitative — epätyydyttävineen epätyydyttävinensä

Derived terms

• epätyydyttävyys
• epätyydyttävästi

 

Further reading

• “epätyydyttävä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02